Wikipedia

Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lähteiden tarkistus ja korjaus, mallineita ja viilausta. Jäi kaksi 404-linkkiä.
Rivi 1:
[[Tiedosto:Broccoli and cross section edit.jpg|thumbpienoiskuva|[[Parsakaali]]a]]
[[Tiedosto:CarrotDiversityLg.jpg|thumbpienoiskuva|[[Porkkana|Porkkanoita]]]]
[[Tiedosto:Asperges half mei Asparagus officinalis.jpg|thumbpienoiskuva|Valkoista [[parsa]]a]]
[[Tiedosto:PeaspodsJuly08.jpg|thumbpienoiskuva|Avattuja [[herne]]en palkoja siemenineen]]
'''Vihanneksiksi''' kutsutaan [[Kasvit|kasveja]], joita voidaan käyttää [[Ravinto|ihmisravintona]] ja jotka eivät ole [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]], [[Pähkinä|pähkinöitä]], [[Yrtti|yrttejä]], [[mauste]]ita tai [[vilja]]a.
 
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä = Grönros, Eija-Riitta, et ymal. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567566–567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Isbn = 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>Rousi 1997, s. 236</ref>, sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128–129, 201</ref>.
 
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201–202</ref>
 
== Kulutus ==
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 44 grammaa vihanneksia päivässä, mikä oli vain 65 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta määrästä.<ref>Health{{Kirjaviite at| awww Glance 2019 - OECD INDICATORS. Sivu 95.= https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/4dd50c09-en.pdf?expires=15733459631588943783&id=id&accname=guest&checksum=9EF66F8C1505E08851B28886014A91A14C0A167E3587AA3EA2B5F3D4B459CD94 | Nimeke = Health at a Glance 2019 – OECD Indicators | Vuosi = 2019 | Sivu = 95 | Julkaisija = Organisation for Economic Co-operation and Development OECD | ISBN = 978-92-64-38208-4 | Viitattu = 8.5.2020}} {{DOI|10.1787/19991312}} {{en}}</ref>.▼
 
== Terveysvaikutukset ==▼
▲Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 44 grammaa vihanneksia päivässä, mikä oli vain 65 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta määrästä<ref>Health at a Glance 2019 - OECD INDICATORS. Sivu 95. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/4dd50c09-en.pdf?expires=1573345963&id=id&accname=guest&checksum=9EF66F8C1505E08851B28886014A91A1</ref>.
Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45. https://www.thelancet.com/cms/| Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>▼
 
Raakojen vihannesten osalta havaittiin hieman pienempiä korrelaatiota. Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä vain keskimäärin 103 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä sekä kaikenlaista lihaa syöviä. Alhaiseen tulotasoon ja työoloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioitu<ref>Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort studyname="Lancet. Supplementary appendixFruit. Sivut 3, 44-45. https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1vegetable.pdf<etc"/ref>.▼
▲==Terveysvaikutukset==
▲Vuonna 2017 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin 185 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon.<ref>Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix. Sivut 3, 44-45. https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf</ref>
 
Kypsennettyjen vihannesten suurempi terveysvaikutus saattaa selittyä osaksi sillä, että esimerkiksi porkkanan sisältämä karoteeni imeytyy elimistöön ylivoimaisesti parhaiten, jos porkkana kypsennetään rasvassa<ref name="Hedrén 2002">{{cite journalLehtiviite |author1 Tekijä = Hedrén, E. |author2=& Diaz, V. |author3=& Svanburg, U. |title Otsikko = Estimation of carotenoid accessibility from carrots determined by an ''in vitro'' digestion method |journal Julkaisu = European Journal of Clinical Nutrition |year Vuosi = 2002 |volume Vuosikerta = 56 |issue Numero = 5 |pages Sivut = 425–430 |doi Doi = 10.1038/sj.ejcn.1601329 |pmid Pmid = 12001013 | www = https://www.nature.com/articles/1601329 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi monet ravinteikkaat vihannekset, kuten kaalit, nautitaan yleensä kypsennettyinä. ▼
▲Raakojen vihannesten osalta havaittiin hieman pienempiä korrelaatiota. Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä vain keskimäärin 103 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä sekä kaikenlaista lihaa syöviä. Alhaiseen tulotasoon ja työoloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioitu<ref>Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix. Sivut 3, 44-45. https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf</ref>.
 
▲Kypsennettyjen vihannesten suurempi terveysvaikutus saattaa selittyä osaksi sillä, että esimerkiksi porkkanan sisältämä karoteeni imeytyy elimistöön ylivoimaisesti parhaiten, jos porkkana kypsennetään rasvassa<ref name="Hedrén 2002">{{cite journal |author1=Hedrén, E. |author2=Diaz, V. |author3=Svanburg, U. |title=Estimation of carotenoid accessibility from carrots determined by an ''in vitro'' digestion method |journal=European Journal of Clinical Nutrition |year=2002 |volume=56 |issue=5 |pages=425–430 |doi=10.1038/sj.ejcn.1601329 |pmid=12001013}}</ref> Lisäksi monet ravinteikkaat vihannekset, kuten kaalit, nautitaan yleensä kypsennettyinä.
 
Myös vuonna 2014 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen päivittäinen vihannesannos pienensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 16 prosentilla. Vihannekset pienensivät riskiä enemmän kuin hedelmät, sillä jokainen päivittäinen hedelmäannos pienensi riskiä vain neljä prosenttia. Tutkimuksessa todettiin myös, että tuoreet vihannekset vähensivät riskiä enemmän kuin säilykkeet ja pakasteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.parempaaelamaa.fi/uutisarkisto/vihanneksista-voi-saada-enemman-lisavuosia-kuin-hedelmista | Nimeke = Vihanneksista voi saada enemmän lisävuosia kuin hedelmistä | Julkaisu = Parempaa elämää | Viitattu = 1.12.2019}}</ref>
 
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[Antioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref name="Rousi s. 201"/> Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004{{404}}</ref>
 
== Vuoden vihannes ==
Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö [[Puutarhaliitto|Puutarhaliitto ry]] ja [[Kotimaiset Kasvikset|Kotimaiset Kasvikset ry]] ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen ''Vuoden vihanneksen''. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin [[Yrtti|yrtit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://www.kasviksetruokatieto.fi/WebRootsv/1033640uutiset/Oletussivu.aspx?id=1222751tuoreet-yrtit-ovat-vuoden-vihannes-2012 | Nimeke = YrtitTuoreet onyrtit valittuovat Vuodenvuoden Vihannekseksivihannes 2012| Julkaisija = Kotimaiset Kasvikset ry | SeliteJulkaisu = | Julkaisu =Ruokatieto | Ajankohta = 26.01.2012| Julkaisupaikka = | Viitattu = 198.5.2012 2020}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[Luettelo vihanneksista]]
 
== Lähteet ==
* {{kirjaviite | Tekijä = Rousi, Arne | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | TunnisteISBN = ISBN 951-0-21295-4}}
 
===Viitteet===
Rivi 39 ⟶ 37:
 
==Aiheesta muualla==
* Aro,{{Verkkoviite Antti:| Osoite = [httphttps://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00474 | Nimeke = Kasvikset, marjat ja hedelmät –terveyden miksiedistäjinä ne| ovatTekijä terveellisiä?]= TerveyskirjastoSchwab, Ursula | Ajankohta = 22.fi4.2020 15.10| Julkaisu = Lääkärikirja Duodecim | Viitattu = 8.20155.2020}}
* [http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kasvikset.fi/ravitsemus/kasvikset-ja-terveys/kasvisten-vaikutus-terveyteen | Nimeke = Kasvisten vaikutus terveyteen] | Julkaisu = Kotimaiset kasvikset | Viitattu = 8.5.2020}}
* [{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/images/ravitsemus/ravitsemus-artikkelit/Tutkimustietoa_kasvisten_vaikutuksesta_terveyteen.pdf | Nimeke = Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen] | Julkaisu = Kotimaiset kasviksetKasvikset | Viitattu = 8.5.2020}}
 
 
{{Metatieto}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vihannes”