Ero sivun ”Kihlaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu lähteetön väittämä Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p Kumottu muokkaus 18910757, jonka teki 88.112.17.46 (keskustelu) Merkkaus: Kumoaminen |
||
Rivi 10:
Perinteisen kaavan mukaan kihlausta edeltää vanhempien suostumuksen kysyminen avioliittoaikeille.
Kihlauksen merkkinä pari yleensä ostaa toisilleen kihlasormukset vasemman käden nimettömään sormeen, joskaan sormukset eivät ole kummallekaan kihlauksen osapuolelle pakollisia. Kihla- ja vihkisormusten sijoittaminen vasemman käden nimettömään tuli alun perin kreikkalaisesta uskomuksesta, että sormesta kulkee [[laskimo]] suoraan sydämeen.<ref name="royal">Royal Fine Jewelers: [http://www.royalfinejewelers.com/Articles/Article.aspx?id=52 The History of the Engagement Ring] {{en}}</ref> Sormukseen kaiverretaan usein myös kihlatun nimi ja kihlauspäivämäärä. Kihlajaisia voidaan viettää juhlien ja asia voidaan julkistaa sanomalehden kihlautuneita-osastolla, tai sitten sopimus voidaan pitää osapuolten yksityisenä asiana. Aikomus solmia avioliitto voidaan myös kuuluttaa
<br />
== Historiaa ==
▲==== '''Historiaa''' Kihlojen, eli niiden lahjojen, joita sulhanen kihlatessaan morsiamelleen antaa, antaminen saattaa olla peruja ajalta, jolloin morsian oli tapana ostaa. 1900-luvulla (joissain tapauksissa nykyisinkin) oli tapana, että sulhanen ratkaisevan vastauksen saatuaan antoi tulevalle morsiamelleen tavallisimmin kivikoristeisen sormuksen. Kihlajaisiksi (kihlajaiset: tavallisesti morsiamen kodissa pidettävät aamupäiväkutsut, joiden aikana morsiamen isä ilmoittaa kutsuvieraille kihlauksesta) hankittiin sileät sormukset ja kihlajaislahja. Kihlasormuksen osti sulhanen morsiamelle ja morsian sulhaselle. Vanhan tavan mukaan sulhanen kihlajaispäivänä saattoi antaa morsiamelleen toisenkin lahjan. Aikakaudesta riippuen oli yleisimpinä lahjoina muun muassa taloustarvikkeita, vaatetavaraa, kelloja, kaulakoruja ja rannerenkaita. Tämä lahja, kuten sormuksetkin annettiin vasta kihlajaispäivänä. Morsiamet saattoivat antaa sulhaselleen päivän kunniaksi esimerkiksi kehystetyn kuvan itsestään. ====
Yksi ensimmäisistä kihlasormusten käyttäjistä oli Itävallan arkkiherttua [[Maksimilian I (keisari)|Maksimilian]] (1459–1519), joka antoi sormuksen [[Maria (Burgundi)|Burgundin Marialle]].<ref name="royal" /> 1600- ja 1700-luvuilla sormuksissa suosittuja olivat [[Rubiini|rubiineista]] ja [[Timantti|timanteista]] kootut timantit, sen jälkeen erilaiset värilliset kivet ja 1900-luvulla etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] suosittuja olivat sormukset, joissa oli rivissä kolmesta viiteen timanttia. <ref name="royal" /> Timanttisormusten suosioon Yhdysvalloissa vaikutti voimakkaasti De Beers -yhtiön kaikessa hiljaisuudessa käynnistämä, vuosikymmeniä käsittänyt ennennäkemättömän laaja mainoskampanja, jossa suuren yleisön tietoisuuteen iskostettiin ajatusta timanttien kuulumisesta olennaisena osana rakkaudenosoituksiin ja kihlaukseen.
Rivi 31 ⟶ 36:
{{Metatieto}}
[[Luokka:Sosiaaliset suhteet]]
[[Luokka:Perheoikeus]]
| |||