Ero sivun ”Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p editontia
Rivi 26:
 
== Taistelun lähtötilanne ==
Kustaa III:n sodan toisena sotakesänä kuninkaan yhtenä tärkeänä tavoitteena oli valloittaa [[Hamina]]n kaupunki yhteishyökkäyksellä maalta ja mereltä käsin. Tätä silmällä pitäen noin puolet Ruotsin saaristolaivastota[[saaristolaivasto]]sta oli siirtynyt heinäkuun alussa 1789 odottamaan [[Ruotsinsalmi|Ruotsinsalmeen]], jonka kautta meni strategisesti tärkeä laivaväylä Haminaan. Ruotsin saaristolaivastoa johti yliamiraali [[Carl August Ehrensvärd (1745–1800)|Carl August Ehrensvärd]].<ref>Lappalainen 2011, s. 91, 94.</ref>
 
Venäjän saaristolaivaston tavoitteena oli puolestaan tuhota ruotsalaisten laivasto Ruotsinsalmeen ja sen jälkeen tehdä maihinnousu [[Porvoo]]n ja [[Loviisa]]n välille, joka avaisi etenemistien Venäjän maajoukoille länteen. Venäjän saaristolaivastoa johti keisarinna [[Katariina II]]:n suosikki Nassau-Siegenin prinssi, amiraali Karl Heinrich Nikolaus Otto. Venäjän joukot oli jaettu kahteen [[eskaaderi]]in: Prinssin johtama venäläisten pääjoukko, noin 80 alusta, oli asettunut Haminan vesille. Ulompana rannikosta [[Haapasaari (Kotka)|Haapasaaren]] luona järjestyi pienempi, noin 30 aluksen osasto, jota johti kontra-amiraalin [[Ivan Balle|Ivan Petrovitš Balle]].<ref>Lappalainen 2011, s. 99, 102.</ref><ref name="NFB">Nordisk Familjebok 1904–1926, s. 1108.</ref>
Rivi 46:
Ruotsalaisten ammushuolto ei toiminut taistelun aikana suunnitellusti. Ammuspulaa kärsineisiin ruotsalaisaluksiin suuntautui yhä uusien venäläisalusten tykkituli. Pienempien ruotsalaisalusten oli pakko perääntyä ja isompien, hajalle ammuttujen alusten oli antauduttava. Taistelu kääntyi hetkessä venäläisten eduksi. Ehrensvärd lähetti Kustaa III:lle viestin, jossa hän kehotti kuningasta vetäytymään [[Kyminkartano]]n päämajaansa. Itse hän siirtyi Cronstedtin kanssa pois lippulaiva ''Björn Järnsidalta'' ja lähti laivaveneellä komentamaan eri osastojaan vetäytymään Loviisan [[Svartholma]]an. Tässä tilanteessa venäläisalukset kuitenkin ehtivät katkaista hänen paluureittinsä komentoalukselle. Ehrensvärdin oli pakko siirtyä Sunilanlahden kautta kuninkaan päämajaan ilmoittamaan saaristolaivastonsa tappiosta.<ref>Lappalainen 2011, s. 103, 110.</ref>
 
Yhä uudet ruotsalaiset alukset joutuivat antautumaan venäläisten ylivoiman edessä. Hämeenmaa ''Oden'' laski lippunsa ammustensa loputtua. Viimeisenä venäläisten käsiin jäi lippulaiva ''Björn Järnsida'' ajettuaan karille Viikarin ja [[Mussalo]]n välissä ja puolustauduttuaan raskain tappioin kello kahteen asti yöllä. Pari tuntia myöhemmin Sunilanlahdella ollut ruotsalaisten kuljetus- ja huoltolaivasto alkoi palaa ja räjähdellä – Ehrensvärdin käskystä miehistö poltti omat aluksensa, jotta ne eivät joutuisi venäläisten käsiin. Kaikesta huolimatta suurin osa Ruotsin laivastosta pääsi kuitenkin pakoon länttä kohti soutunopeudensa ansiosta.<ref name="LAPPALAINEN 110">Lappalainen 2011, s. 110.</ref>
 
Pääosin [[Närpiö]]stä ja [[Korsnäs]]istä värvätyt hylkeenpyytäjät ja traaninikkarit pakenivat ruotsalaisten oikealta sivustalta laivakunnittain aina [[Loviisa]]an asti heti vihollisen nähtyään. Tätä pidetään merkittävimpänä yksittäisenä syynä ankaraan tappioon. Muita syitä etsittäessä tuotakoon esiin, että ruotsalaisten [[ruuti]] oli kostunut poikkeuksellisen sateisen kesän seurauksena ja sen pontevuus oli ehkä vain 60&nbsp;% taulukkoarvoihin verrattuna. Näin ollen Venäjän laivasto pystyi 12-naulaisilla tykeillä samoihin suorituksiin kuin ruotsalaiset 18-naulaisilla.{{lähde}}
 
== Taistelun lopputulos ==
Taistelu oli Ruotsin saaristolaivastolle kova tappio. Svartholmaan pääsi vetäytymään 32 taistelualusta. Taistelussa tuhoutui ja jäi venäläisten käsiin 14 taistelualusta, kaksi sairasalusta ja yli 20 kuljetusalusta. Miehistötappioista on olemassa erilaisia arvioita, mutta todennököinen luku kaatuneina, vankeina ja vaikeasti haavottuneina on noin 50 upseeria ja 1&nbsp;300 miestä. Tiutisen saarella sijainnut ruotsalaisten, noin 500 potilaan sotilassairaala jäi myös venäläisten käsiin. Sairaalan ja sen potilaiden kohtalo oli karu: ruotsalaisten tulessa paikalle seuraavana kesänä sairasleiri löydettiin palaneena ja potilaat menehtyneinä. Tulipalon syttymissyystä tai sytyttäjästä ei ole tietoa.<ref name="LAPPALAINEN 110">Lappalainen 2011, s. 110.</ref>
 
Venäläisten miehistötappiot olivat 72 upseeria ja 1&nbsp;051 miestä.<ref name="LAPPALAINEN 110"/> Aluksista tuhoutui yksi tykkivene sekä kaksi tuhoutunutta ja yksi pahasti vaurioitunut barkassi. Lisäksi ruotsalaiset kaappasivat Mussalon länsipuolella huoltolotja HOBAЁn ja sen lastina olleet 820 puutaa [[ruis]]jauhoja.{{lähde}}