Wikipedia

Ero sivun ”Käyttäjä:Wurstimakkara/hiekkalaatikko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p +
p +
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee ihmiskauppaa Suomessa. Ihmiskaupasta yleisesti: [[Ihmiskauppa]]}}
Suomi on ihmiskaupan uhrien läpikulku-, kohde- ja pieniltä osin lähdemaa<ref name="theseus"/> miehille ja naisille, jotka joutuvat [[Pakkoavioliitto|pakkoavioliiton]], [[pakkotyö]]n, [[prostituutio]]n ([[paritus|parituksen]]) tai muunlaisen ihmiskaupan kohteiksi. [[Kansalaisjärjestö]]t ja valtio tekevät yhteistyötä auttaakseen ihmiskaupan uhreja Suomessa. Vaikka apujärjestelmässä on ennätyksellinen määrä asiakkaita, Suomessa ihmiskauppa on silti harvinaista, mutta kasvussa.
 
Suomen lainsäädännön ja monien kansainvälisten sopimuksien mukaan ihmiskauppa on vakava [[rikos]], jossa loukataan ihmisen ihmisoikeuksia, määräämisoikeutta ja ihmisarvoa. Suomessa uhriksi joutunut on usein Suomessa laillisesti esimerkiksi perhesiteen perusteella, EU-kansalaisena tai työperusteisella oleskeluluvalla.▼
 
==Ihmiskauppa==
{{pääartikkeli|[[Ihmiskauppa]]}}
▲Suomen lainsäädännön ja monien kansainvälisten sopimuksien mukaan ihmiskauppa on vakava [[rikos]], jossa loukataan ihmisen ihmisoikeuksiaperusoikeuksia, määräämisoikeutta ja ihmisarvoa. Suomessa uhriksi joutunut on usein Suomessa laillisesti esimerkiksi perhesiteen perusteella, EU-kansalaisena tai työperusteisella oleskeluluvalla.
Ihmiskauppa ilmenee jatkuvasti muuttuvissa ja erilaisissa muodoissa. Useimmin ihmiskauppa liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, pakkoavioliitto, pakkoadoptio, rikokseen pakottaminen tai kerjäämiseen pakottaminen ovat myös ihmiskaupan muotoja. Ihmiskaupassa uhrin liikkumisenvapautta, valinnanmahdollisuutt sekä oikeutta asioida ja toimia itsenäisesti on todennäköisesti rajoitettu väkivallalla uhkaamalla, häpäisemällä, alistamisella, velkaannuttamisella taikka painostamisella. Uhka voi koskea myös uhrin lähipiiriä. Usein ihmiskauppa on vahvasti siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja ihmissalakuljetukseen liittyvää järjestäytyntyyä rikollisuutta. Aina kuitenkaan ei ole kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, sillä tunnetaan monia ihmiskaupan uhreja, jotka ovat oleskelleet maassa laillisesti, ja tehneet työtä luvallisesti.<ref name="theseus"/> Noin 80% ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä.<ref name="ekumenia"/>▼
 
▲Ihmiskauppa ilmenee jatkuvasti muuttuvissa ja erilaisissa muodoissa. Useimmin ihmiskauppa liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, pakkoavioliitto, pakkoadoptio, rikokseen pakottaminen tai kerjäämiseen pakottaminen ovat myös ihmiskaupan muotoja. Ihmiskaupassa uhrin liikkumisenvapautta, valinnanmahdollisuuttvalinnanmahdollisuutta sekä oikeutta asioida ja toimia itsenäisesti on todennäköisesti rajoitettu väkivallalla uhkaamalla, häpäisemällä, alistamisella, velkaannuttamisella taikka painostamisella. Uhka voi koskea myös uhrin lähipiiriä. Usein ihmiskauppa on vahvasti siirtolaisuuteen, pakolaisuuteen ja ihmissalakuljetukseen liittyvää järjestäytyntyyä rikollisuutta. Aina kuitenkaan ei ole kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta, sillä tunnetaan monia ihmiskaupan uhreja, jotka ovat oleskelleet maassa laillisesti, ja tehneet työtä luvallisesti.<ref name="theseus"/> Noin 80% ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä.<ref name="ekumenia"/>
 
==Yleisyys==
Henkilön tunnistaminen ihmiskaupan uhriksi on todella vaikeaa. Euroopan unionin Direktiivin (2011/36/EU) mukaan "tunnistetulla uhrilla" tarkoitetaan henkilöitä, jotka asianomaiset viranomaiset ovat virallisesti tunnistaneet ihmiskaupan uhriksi. Käsitettä "oletettu uhri" käytetään kun uhri on täyttänyt direktiivin mukaiset kriteerit, mutta asianomaiset viranomaiset eivät ole tunnistaneet uhria, taikka uhria, joka on itse kiistänyt olevansta ihmiskaupan uhri.<ref name="EU"/>
 
Vuonna 2019 ihmiskaupan uhreiksi mahdollisesti joutuneita henkilöitä otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaiksi 229, mikä on huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kaikenkaikkiaan Suomessa auttamisjärjestelmän asiakkaita on tällä hetkellä 521 henkilöä (2019), joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkaista 201 (39%) on miehiä ja 320 (61%) naisia.<ref name="ihmiskauppa"/>
 
Vuonna 2019 ihmiskaupan uhrien auttamijärjestelmään ohjattujen uusien asiakkaiden yleisimmät kansallisuudet jakautuivat seuraavasti:
Rivi 17:
 
===Pakkotyö===
Vuonna 2019 Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautui kymmeniä henkiöitä, joiden epäillään joutuneen pakkotyön uhriksi. Pakkotyöhön joudutaan erityisesti ravintolatyössä, siivousalalla ja rakennusalalla. Myös maatiloilla ja yksityisten kotiapulaisten keskuudessa on havaittu pakkotyön piirteitä. UseinmitenUseimmiten pakkotyön uhriksi joutuu ulkomaan kansalainen, mutta myös Suomen kansalaisia löytyy esimerkiksi työnantajapuolelta.
 
Suomessa pakkotyön uhrien rekrytoiminen tapahtyy yleensä välittäjän, sukulaisen tai tuttavan kautta. Uhrille saatetaan aiheuttaa valtavat velat työpaikan ja koulutuksen hankkimisessa, jonka seurauksena uhrin kaikki tulot menevät velkojen maksuun. Tyypillisesti Suomalaisessa ihmiskauppatapauksessa uhri on kielitaidoton ja yhteiskuntaa tuntematon henkilö, joka on taloudellisesti ja henkisesti riippuvainen työnantajastaan. Tekijä toimii usein uhrin tulkkina ja hoitaa hänen pankki- ja viranomaisasisat, pitäen huolen siitä, että kaikki näyttää olevan kunnossa. Uhri todennäköisesti asuu työnantajan osoittamassa paikassa esimerkiksi työpaikalla, ja maksaa velkojaan työnteolla. Uhrin pakenemista estetään uhkailemalla esimerkiksi hänen perhettä, seksuaalisesti hyväksikäyttämällä taikka uhataan vaikeuksilla, jotka alkavat ulkopuolisista kontakteista.<ref name="theseus"/>
 
===Pakkoavioliitto===
Pakkoavioliitto on Suomessa rikos ja siitä annetaan tuomio ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena.
Pakkoavioliittoja tunnistettiin vuonna 2019 kaksinkertainen määrä verrattuna aikaisempaan vuoteen. Yhteensä pakkoavioliiton uhreja tavattiin 52.
Viimevuosina pakkoavioliitot ovat olleet Suomessa kasvussa. Vuonna 2019 Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin asiakkaaksi 52 henkilöä, joiden arvioidaan joutuneen pakkoavioliiton uhriksi. Moni liitto solmittiin toisen puolisoista ollessa alaikäinen. Yleensä liito on solmittu Suomen ulkopuolella ja sitä on jatkettu Suomessa. Jossain tapauksissa liitto on solmittu Suomessa tai liiton solmimista on vaadittu Suomessa olevalta henkilöltä. Pakkoavioliitto tapahtuu etenevissä määrin siten, että Suomessa oleva maahanmuuttajataustainen tyttö lähetetään ulkomaille naitettavaksi ulkomaiselle miehelle.<ref name="pakko"/>
 
Pakkoavioliittoja tai sen kaltaista pakottamista voi tapahtua myös Suomen sisällä, joten kyse ei ole pelkästään maahanmuuttoon.<ref name="pakko"/>
 
===Prostituutio===
Rivi 28 ⟶ 31:
 
===Lapsikauppa===
Suomi on lapsikaupan läpikulkumaa. Lapsikaupan uhreja saapuu erityisesti Itä-Aasiasta, ja se suunautuu SuomestaaSuomesta muualle Eurooppaan. Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat myös lapsikaupan riskiryhmä.<ref name="ekumenia"/>
 
==Suojelu==
Ihmiskaupan uhri on säädösten mukaan oikeutettu saamaan apua ja suojelua riippumatta siitä onko hän Suomessa asuva vai ei. Ihmiskaupan uhreille on olemassa Maahanmuuttoviraston yhteydessä toimiva ''Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä'' Etenkin heikossa asemassa olevat, Suomalaista yhteiskuntaa huonosti tuntevat sekä traumatisoituneet uhrit voivat tarvita käytännönläheistä apua.<ref name="stm"/>
 
==Ehkäisy==
 
 
==Laki==
Suomi on ratifioinut YK:n vuoden 1926 orjuussopimuksen, jossa käsitellään orjuutta sekä YK:n vuoden 1949 Yleissopimuksen ihmiskaupan ja prostituution hyväksikäytön estämisestäehkäisemisestä. Ihmiskauppaa ja prostituutiota koskeva laki perustuu pitkälti näiden sopimuksien vaatimuksiin.<ref name="heuni"/> Rikoslain luku 25 käsittelee Vapauteen kohdistuvia rikoksia ja näistä osa suoraan ihmiskauppaa. Ihmiskauppaa käsittelevät kohdat ovat §25:3 ja §25:3a (2.7.2004/650). Näissä kahdessa kohdassa määritellään, että ihmiskauppa tai sen yritys on Suomessa rangaistava rikos.<ref name="poliisi"/> Nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2004. Ennen tätä tapaukset käsiteltiin paritus ja työpaikkasyrjintää koskevien lakien avulla.
Ihmiskauppa on vakava rikos. Rikoksentekijä voidaan tuomita ankaraan vankeusrangaistukseen vähintään neljäksi kuukaudeksi, mutta enintään kuudeksi vuodeksi. Jos rikos on törkeä, on rangaistus on vähintään kaksi, mutta enintään kymmenen vuotta.<ref name="minilex"/>
 
Rivi 52 ⟶ 61:
Ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa määräysvaltaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön taikka värvää, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa tämän 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitään 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei olisi käytetty.
 
Yritys on rangaistavaarangaistava.
 
====Törkeä ihmiskauppa 3a§ (9.7.2004/650)====
Rivi 71 ⟶ 80:
==Aiheesta muualla==
 
*[http://www.ihmiskauppa.fi/ ihmiskauppa.fi - Apua ihmiskaupan uhreille]
Ihmiskauppa.fi
*[https://www.poliisi.fi/rikokset/ihmiskauppa Poliisi.fi - Ihmiskauppa ]
Poliisi.fi
 
==Lähteet==
Rivi 79 ⟶ 88:
 
*<ref name="theseus">{{verkkoviite| osoite=https://web.archive.org/web/20150402105144/http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85366/Yli-Krekola_Marjaana.pdf?sequence=1 |nimeke= Ihmiskaupan uhrien palvelujen kehittämistarpeet suomessa |tekijä= Marjaana Yli-Krekola |ajankohta= 2014 |arkistoitu=2015 |tiedostomuoto= PDF |viitattu= 7.5.2020 }}</ref>
*<ref name="ihmiskauppa">{{verkkoviite |osoite= http://www.ihmiskauppa.fi/files/505/Ihmiskaupan_uhrien_auttamisjarjestelman_tilannekatsaus_1.1.-_31.12.2019.pdf |nimeke= Tilannekatsaus 2019 |Julkaisija= Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä | viitattu= 7.5.2020 }}</ref>
*<ref name="minilex">{{verkkoviite |osoite= https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-ihmiskauppa |nimeke= Rikoslaki ja ihmiskauppa |julkaisija= Minilex |viitattu= 7.5.2020}}</ref>
*<ref name="poliisi">{{Verkkoviite |osoite= https://www.poliisi.fi/rikokset/ihmiskauppa |nimeke= Ihmiskauppa |julkaisija= Poliisi |viitattu= 7.5.2020}}</ref>
Rivi 85 ⟶ 95:
*<ref name="ekumenia">{{verkkoviite |osoite= www.ekunemia.fi/data/liitteet/ihmiskauppa_2007.pdf |julkaisija= Suomen Ekumeeninen neuvosto |nimeke= Ihmiskauppa - Nykyajan orjuutta|viitattu=7.5.2020 }}</ref>
*<ref name="EU">{{verkkoviite |osoite= https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/what-is-new/news/news/docs/20141017_working_paper_on_statistics_on_trafficking_in_human_beings_en.pdf |julkaisija= Eurostat |nimeke= Trafficking in human beings |ajankohta= 2014 |viitattu= 7.5.2020 |kieli= {{en}} }}</ref>
*<ref name="pakko">{{verkkoviite |osoite= http://www.ihmiskauppa.fi/ihmiskauppa/ihmiskaupan_muodot/pakkoavioliitto |nimeke= pakkoavioliitto |julkaisija= Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä |viitattu= 7.5.2020}}</ref>
*<ref name="stm">{{verkkoviite |osoite=https://stm.fi/ihmiskauppa |nimeke=Ihmiskaupan ehkäiseminen |Julkaisija= Sosiaali- ja terveysministeriö |viitattu= 7.5.2020 }}</ref>
 
}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäjä:Wurstimakkara/hiekkalaatikko”