Ero sivun ”Käyttäjä:Wurstimakkara/hiekkalaatikko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lakipykälät |
+ |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee ihmiskauppaa Suomessa. Ihmiskaupasta yleisesti: [[Ihmiskauppa]]}}
Suomi on ihmiskaupan läpikulku-, kohde- ja pieniltä osin lähdemaa<ref name="theseus"/> miehille ja naisille, jotka joutuvat pakkoavioliiton, pakkotyön, seksikaupan tai muunlaisen ihmiskaupan kohteiksi. Kansalaisjärjestöt ja valtio tekevät yhteistyötä auttaakseen ihmiskaupan uhreja Suomessa. Vaikka apujärjestelmässä on ennätyksellinen määrä asiakkaita, Suomessa ihmiskauppa on silti harvinaista. Vuonna 2019 ihmiskaupan uhreiksi mahdollisesti joutuneita henkilöitä otettiin auttamisjärjestelmän asiakkaiksi 229, mikä on huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kaikenkaikkiaan Suomessa auttamisjärjestelmän asiakkaita on tällä hetkellä 521 henkilöä (2019), joka on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Suomen lainsäädännön ja monien kansainvälisten sopimuksien mukaan ihmiskauppa on vakava rikos, jossa loukataan ihmisen määräämisoikeutta ja ihmisarvoa. Suomessa uhriksi joutunut on usein Suomessa laillisesti esimerkiksi perhesiteen perusteella, EU-kansalaisena tai työperusteisella oleskeluluvalla.
==
{{pääartikkeli|[[Ihmiskauppa]]}}
Ihmiskauppa ilmenee jatkuvasti muuttuvissa ja erilaisissa muodoissa. Useimmin ihmiskauppa liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Myös elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, pakkoavioliitto, pakkoadoptio, rikokseen pakottaminen tai kerjäämiseen pakottaminen ovat myös ihmiskaupan muotoja. Ihmiskaupassa uhrin liikkumisenvapautta, valinnanmahdollisuutt sekä oikeutta asioida ja toimia itsenäisesti on todennäköisesti rajoitettu väkivallalla uhkaamalla, häpäisemällä, alistamisella, velkaannuttamisella taikka painostamisella. Uhka voi koskea myös uhrin lähipiiriä.
==Yleisyys==
Henkilön tunnistaminen ihmiskaupan uhriksi on todella vaikeaa. Euroopan unionin Direktiivin (2011/36/EU) mukaan "tunnistetulla uhrilla" tarkoitetaan henkilöitä, jotka asianomaiset viranomaiset ovat virallisesti tunnistaneet ihmiskaupan uhriksi. Käsitettä "oletettu uhri" käytetään kun uhri on täyttänyt direktiivin mukaiset kriteerit, mutta asianomaiset viranomaiset eivät ole tunnistaneet uhria, taikka uhria, joka on itse kiistänyt olevansta ihmiskaupan uhri.
==Tunnistetut uhrit==
===Pakkotyö===
Vuonna 2019 Suomessa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautui kymmeniä henkiöitä, joiden epäillään joutuneen pakkotyön uhriksi. Pakkotyöhön joudutaan erityisesti ravintolatyössä, siivousalalla ja rakennusalalla. Myös maatiloilla ja yksityisten kotiapulaisten keskuudessa on havaittu pakkotyön piirteitä. Useinmiten pakkotyön uhriksi joutuu ulkomaan kansalainen, mutta myös Suomen kansalaisia löytyy esimerkiksi työnantajapuolelta.
===Pakkoavioliitto===
Pakkoavioliittoja tunnistettiin vuonna 2019 kaksinkertainen määrä verrattuna aikaisempaan vuoteen. Yhteensä pakkoavioliiton uhreja tavattiin 52.
===Seksikauppa===
Vuonna 2019 seksuaalisen hyväksikäytön liittyvän ihmiskaupan uhreiksi joutuneita otettiin auttamispalveluun asiakkaiksi yksitoista, joka on edellisvuotta huomattavasti vähemmän. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppn uhrin tilanne on usein erityisen vaikea: tilanteessa on hyvin kokonaisvaltaista hyväksikäyttöä ja kontrolloimista, väkivaltaa, häpeän ja arvottomuuden tunteita sekä toivottomuutta.
Rivi 56 ⟶ 64:
{{viitteet|sarakkeet=
*<ref name="theseus">{{verkkoviite| osoite=https://web.archive.org/web/20150402105144/http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85366/Yli-Krekola_Marjaana.pdf?sequence=1 |nimeke= Ihmiskaupan uhrien palvelujen kehittämistarpeet suomessa |tekijä= Marjaana Yli-Krekola |ajankohta= 2014 |arkistoitu=2015 |tiedostomuoto= PDF |viitattu= 7.5.2020 }}</ref>
*<ref name="minilex">{{verkkoviite |osoite= https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-ihmiskauppa |nimeke= Rikoslaki ja ihmiskauppa |julkaisija= Minilex |viitattu= 7.5.2020}}</ref>
*<ref name="poliisi">{{Verkkoviite |osoite= https://www.poliisi.fi/rikokset/ihmiskauppa |nimeke= Ihmiskauppa |julkaisija= Poliisi |viitattu= 7.5.2020}}</ref>
*<ref name="heuni">{{verkkoviite | osoite= https://www.heuni.fi/material/attachments/heuni/reports/6KjPMW3Ad/
*<ref name="finlex">{{verkkoviite |osoite= https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki#L25 |nimeke= Rikoslaki (19.12.1889/39) |julkaisija= Finlex }}</ref>
| |||