Ero sivun ”Beatrix” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 vuosi sitten
p
→‎Elämäkerta: saman vuonna --> samana vuonna
(muut kieliversiot eivät tue väitettä)
p (→‎Elämäkerta: saman vuonna --> samana vuonna)
Prinsessa Beatrix syntyi [[Oranje-Nassau]]n sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]] (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso [[Bernhard zur Lippe-Biesterfeld]] (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin [[herttua]] sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar [[Vilhelmiina (Alankomaat)|Vilhelmiina]].
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen [[Ottawa]]an, Kanadaan. Perhe asui [[Stornoway]]ssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18 vuotta 31. tammikuuta 1956 prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti samansamana vuonna opiskelunsa [[Leiden]]in yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin [[Geneve]]ssä, [[Strasbourg]]issa, [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna [[oikeustiede|oikeustieteen]] opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa 1961.
 
Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, [[Claus von Amsberg]]in kanssa. Tämä oli [[diplomatia|diplomaatti]] ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin [[Amsterdam]]issa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut [[Hitler-Jugend]]iin ja palvellut [[Wehrmacht]]issa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.