Ero sivun ”Yöpakkaset” versioiden välillä

Kriisi sai alkunsa elokuussa 1958, kun vastanimitetty Fagerholmin III hallitus ei saanut Neuvostoliiton hyväksyntää.<ref>Ahti Karjalainen - Jukka Tarkka: ''Presidentin ministeri - Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa''. Otava 1989 ISBN 951-1-08892-0, yöpakkaskriisistä ss. 63-77.</ref> Neuvostoliittoa ärsytti etenkin se, että hallitukseen tulivattukivat [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattien]] oikeaa laitaa eli ns. asevelisiipeä edustaneet [[Väinö Leskinen]] ja [[Olavi Lindblom]] Neuvostoliiton sotasyylliseksi leimaaman SDP:n puheenjohtajan [[Väinö Tanner]]in myötävaikutuksella. Lisäksi Moskova yhdisti [[kokoomus]]laisen maatalousministerin [[Niilo Kosola]]n nimen hänen isäänsä, 1930-luvun [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] johtajaan [[Vihtori Kosola]]an.<ref> K.-A. Fagerholm: ''Puhemiehen ääni'', s. 316. Suomentanut Maija-Liisa Heini. Helsinki: Tammi, 1977.</ref> [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]] oli ollut [[eduskuntavaalit 1958|eduskuntavaalien]] suurin voittaja, mutta puoluetta ei tästä huolimatta otettu hallitukseen.