Ero sivun ”Laskuvarjo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Laskuvarjo: Urheilulaskuvarjokokonaisuuteen ei kuulu kypärä, vaikka kypärä onkin lähes aina mukana. Kypärän ohjella erillisiä varusteita on esimerkiksi korkeusmittari, mutta sekään ei kuulu kononaisuuteen, eli ns. "reppu-valjas-yhdistelmään". Varavarjon automaattilaukaisin kuuluu myös varusteisiin, joten lisäsin sen. |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lisäyksiä ja ekaa lähdettä |
||
Rivi 2:
'''Laskuvarjo''' on laite, joka mahdollistaa (vapaan) putoamisen pysäyttämisen/hidastamisen sekä liikkumisen [[ilma]]ssa eli pystysuuntaisen ja useimmiten myös vaakasuoran liikkeen hallinnan.
== Tyypit ==
Laskuvarjoja on kahta päätyyppiä; pallo- ja patjavarjoja (liitovarjoja). Urheilulaskuvarjokokonaisuuteen kuuluu päävarjo, varavarjo, valjaat ja varavarjon automaattilaukaisin.
Rivi 8 ⟶ 9:
Liitovarjo puolestaan toimii lentokoneen siiven tavoin ja tuottaa [[nostovoima]]a. Kaikki liitovarjot ovat ohjattavia, ja niinpä ne ovatkin nykyisin yleisin laskuvarjotyyppi.
== Historia ==
Laskuvarjon perusperiaate on tunnettu jo pitkään, sillä esimerkiksi kiinalaisen [[Sima Qian]] kirjoittamassa historiateoksessa ''[[Shiji]]'' kuvataan, kuinka eräs keisari hyppäsi palavasta rakennuksesta ja käytti kartiomaista olkihattua hidastaakseen putoamisnopeuttansa. Kiinalaisissa käsikirjoituksissa on muita vastaavia merkintöjä, ja kruunajaisissa vuonna 1306 väitetään käytetyn laskuvarjoa, mutta tätä väitettä ei ole pystytty varmistamaan historiallisilla todisteilla. [[Leonardo da Vinci]] puoleestaan esitteli oman mallinsa, joka löytyy hänen teoksestansa ''[[Codex Atlanticus]]''. Hänen ei kuitenkaan tiedetä rakentaneen suunnittelemaansa laitetta.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/technology/parachute| Nimeke = Parachute| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 20.3.2019| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, inc| Viitattu = 5.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Louis-Sébastien Lenormand]] oli ensimmäinen, joka esitteli julkaisesti laskuvarjon toimintaa. Hän teki näytöksensä vuonna 1783, ja muutamaa vuotta myöhemmin jotkin ranskalaiset hyppäsivät jo ilmapalloista. [[André-Jacques Garnerin]]in tiedetään olevan ensimmäinen, joka hyppi säännöllisesti. Eräässä näytöshypyssään vuonna 1802 hän hyppäsi 2 400 metrin korkeudesta.<ref name="britannica"/>
Varhaisimmissa laskuvarjoissa oli [[sateenvarjo]]jen tapaan kehikko, joka piti ne auki. 1800-luvun aikana kehitettiin kuitenkin jo taitettavia varjoja, jotka oli tehty silkistä. Telineeseen sijoitettu laite aukaisi varjon, kun hyppääjä teki hyppynsä. Laksuvarjon laukaisimet alkoivat kehittyä 1900-luvun alussa.<ref name="britannica"/>
Uusissa liitovarjoissa on lisäksi silikonipinnoite, joka tekee kankaan ilmaa läpäisemättömäksi, mikä parantaa varjon aerodynaamisia ominaisuuksia. Tällaisesta kankaasta käytetään nimitystä ”nollakangas” ({{k-en|zero porosity}}).▼
Ensimmäisessä maailmansodassa laskuvarjoja käyttivät erityisesti havaintopalloista pelastuvat henkilöt, mutta lentokoneissa niitä pidettiin edelleen pääsääntöisesti epäkäytännöllisinä. Toisessa maailmansodassa laskuvarjoja alettiin käyttää jo säännöllisesti. Niitä käytettiin muun muassa erikoisjoukkojen kuljettamiseen sotatoimialueelle, vaikeapääsyisten joukkojen huoltamiseen ja vakoojien saamiseksi vihollisalueille.<ref name="britannica"/>
▲Nykyiset laskuvarjot on valmistettu usein [[nailon]]ista, joka ei ime kosteutta ja on ilmatiivis, mutta on silti kevyt ja kestävä materiaali. Uusissa liitovarjoissa on lisäksi silikonipinnoite, joka tekee kankaan ilmaa läpäisemättömäksi, mikä parantaa varjon aerodynaamisia ominaisuuksia. Tällaisesta kankaasta käytetään nimitystä ”nollakangas” ({{k-en|zero porosity}}).
==Katso myös==
Rivi 20 ⟶ 26:
*[[Suomen Laskuvarjokerho]]
* [[Moottoroitu varjoliito]]
== Lähteet ==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
| |||