Wikipedia

Ero sivun ”Colosseum” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 88.112.34.104) ja palautettiin versio 18442218, jonka on tehnyt Lentokonefani
täydennetään lähteen pohjalta, järjestellään ym.
Rivi 31:
Colosseumilla järjestettiin sen ensimmäisten vuosisatojen aikana verisiä [[gladiaattori]]taisteluita ja metsästysnäytöksiä.
 
Vaikka Colosseum on nykyään pahasti vaurioitunut [[Maanjäristys|maanjäristyksien]] ja kivenryövääjien takia, se on ikuisen kaupungin symboli ja parhaita esimerkkejä [[Antiikin Rooman arkkitehtuuri|roomalaisesta arkkitehtuurista]]. Colosseum on Rooman suosituimpia nähtävyyksiä ja [[Katolinen kirkko|katolisen kirkon]] pyhä paikka. [[Paavi]] johtaa [[Ristin tie]]n soihtukulkuetta Colosseumille vuosittain [[pitkäperjantai]]na.
 
==Nimi==
Rivi 40:
 
=== Rakentaminen ===
Keisari [[Vespasianus]] (69–79) aloitti Colosseumin rakentamisen vuonna 72. SeRakennus sijoitettiin keisari [[Nero]]n yksityispalatsin [[Domus Aurea]]n puutarhassa sijainneen tekojärven paikalle.<ref name=ahe>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ancient.eu/Colosseum/ | Nimeke = Mark Cartwright | Tekijä = | Ajankohta = 29.5.2018 | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 3.5.2020 }}</ref> Colosseumin rakentaminen oli osa keisarin suurempaa hanketta, jolla Rooma palautettaisiin entiseen loistoonsa edellisen sisällissodan jäljiltä.<ref name=ahe />
 
Vespanius ja hänen seuraajansa muuttivat alueen ulkomuotoa laajalti. Vaikka Neron patsas Colossus säästettiin, suurin osa muusta Domus Aureasta hävitettiin. Neron tekojärvi täytettiin, ja alue otettiin uuden amfiteatterin käyttöön. Entisen Domus Aurean alueelle rakennettiin lisäksi gladiaattorikouluja ja muita amfiteatterin toimintaa tukevia rakennuksia. Rakennustyömaalta löytyneen kaiverruksen mukaan ”keisari Vespasianus määräsi tämän uuden amfiteatterin rakennettavaksi kenraalinsa ryöstösaaliilla”. Tämän on ajateltu viittaavan roomalaisten keräämään valtavaan sotasaaliiseen [[Ensimmäinen juutalaissota|ensimmäisen juutalaissodan]] loputtua vuonna 73. Colosseumin voidaan siis tulkita olleen suuren voiton mahtava muistomerkki.<ref name="Claridge">Claridge 1998, s. 276–282.</ref> Vespaniuksen päätös muuttaa keisari Neron käyttöönsä ottamat alueet julkisiksi voidaan myös nähdä kansalle suunnattuna populistisena eleenä. Kaupungin reunoille rakennetuista monista amfiteattereista poiketen Colosseum rakennettiin kaupungin keskustaan.
 
Colosseum oli valmistunut jo kolmanteen kerrokseen asti, kun Vespasianus kuoli vuonna 79. Amfiteatterin ylimmät osat valmistuivat seuraavana vuonna, ja amfiteatterin vihki vuonna 80 käyttöön Vespasianuksen poika, keisari [[Titus]].<ref name="roth" /> [[Dion Kassios]] kertoi, että vihkiäisjuhlien aikana surmattiin 11&nbsp;000 eläintä ja että juhla kesti sata päivää.<ref name="opas"/>

Colosseum Amfiteatteria laajennettiinviimeisteltiin Vespaniuksen nuoremman pojan [[Domitianus|Domitianuksen]] noustuaaikana valtaan81–96.<ref Hänname=ahe rakensi amfiteatterin areenan alle ''[[hypogeum]]in'', tunnelirakennelman, jonne orjat ja eläimet majoitettiin. Lisäksi hän rakennutti amfiteatterin yläosaan parven, jotta katsojille saatiin enemmän istumatilaa./>
 
===Näytökset===
[[Kuva:Jean-Leon Gerome Pollice Verso.jpg|thumb|300px|[[Jean-Léon Gérôme]]n gladiaattoritaistelua kuvaava maalaus ''Pollice Verso'' vuodelta 1872.]]
Colosseumista tuli valmistuttuaan [[gladiaattori]]näytäntöjen merkittävin tapahtumapaikka Rooman valtakunnassa. Colosseumin myötä gladiaattoritaistelut laajenivat ja ohjelmanumeroista tuli kerta kerralta monipuolisempia.<ref>Meijer 2008, s. 46–48.</ref> Colosseumin päiväohjelma noudatti vakiintunutta kaavaa. Aamulla nähtiin ensin eläintaisteluita, sitten eläinten metsästystä. Keskipäivällä teloitettiin karanneita orjia ja rikollisia, ja iltapäivällä esitettiin päänumero, gladiaattoritaistelut. Joskus ohjelmien välillä oli kevyempää viihdettä.<ref>Meijer 2008, s. 140.</ref>
 
Colosseumin päiväohjelma noudatti vakiintunutta kaavaa. Aamulla nähtiin ensin eläintaisteluita, sitten eläinten metsästystä. Keskipäivällä teloitettiin karanneita orjia ja rikollisia, ja iltapäivällä esitettiin päänumero, gladiaattoritaistelut. Joskus ohjelmien välillä oli kevyempää viihdettä.<ref>Meijer 2008, s. 140.</ref>
Colosseumilla järjestettiin myös vanhojen taistelujen toisintoja ja [[mytologia]]an pohjautuvia näytelmiä. Antiikin kirjoituksissa on sanottu, että areena pystyttiin täyttämään vedellä ja että siellä järjestettiin meritaisteluita. Tämä on mahdollisesti tapahtunut ennen hypogeumin rakentamista.
 
Rooman keisarit olivat usein katsomassa näytöksiä, ja keisari [[Commodus]] esiintyi itsekin satoja kertoja.<ref name=ahe />
 
Colosseumilla järjestettiin lisäksi vanhojen taistelujen toisintoja ja [[mytologia]]an pohjautuvia näytelmiä. Niitä varten areena maisemoitiin puilla ja kivenlohkareilla. Areena pystyttiin myös täyttämään vedellä meritaisteluita varten.<ref name=ahe />
 
Colosseumia on pidetty kristityssä perinteessä paikkana, jossa monia kristittyjä surmattiin heidän uskontonsa vuoksi. Ensimmäinen Colosseumilla surmattu kristitty marttyyri oli perimätiedon mukaan leijonille heitetty [[Pyhä Ignatius]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tribunesandtriumphs.org/colosseum/colosseum-christian-martyrs.htm | Nimeke = Colosseum & Christian Martyrs | Tekijä = Linda Alchin | Ajankohta = | Julkaisu = Tribunes and Triumphs | Viitattu = 8.1.2017 }}</ref> Kristittyjen surmaamisesta Colosseumilla nimenomaan uskonsa vuoksi ei kuitenkaan ole luotettavaa näyttöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsonianmag.com/history/secrets-of-the-colosseum-75827047/ | Nimeke = Secrets of the Colosseum | Tekijä = Tom Mueller | Ajankohta = 1/2011 | Julkaisu = Smithsonian Magazine | Viitattu = 8.1.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.straightdope.com/columns/read/2841/were-christians-really-thrown-to-the-lions | Nimeke = Were Christians really thrown to the lions? | Tekijä = | Ajankohta = 30.1.2009 | Julkaisu = The Straight Dope | Viitattu = 8.1.2017 }}</ref>
Rivi 58 ⟶ 64:
 
=== Keskiaika ===
 
Teologi [[Beda Venerabilis]] kirjoitti 600-luvulla epigrammin, jossa hän viittasi luultavasti keisari Neron patsaaseen (''coliseus''), mutta säkeet on myöhemmin liitetty Colosseumiin.
{{Sitaatti|Niin kauan kuin Colosseum pysyy, pysyy Rooma;<br />
Rivi 65 ⟶ 70:
Amfiteatterin sisäpuolelle valmistui 500-luvun lopulla pieni kirkko ja areena muutettiin hautausmaaksi. Katsomoiden alla olevat holvit ja syvennykset muutettiin asunnoiksi ja työpajoiksi, ja niitä käytettiin historiallisten lähteiden mukaan vielä 1100-luvulla. 1200-luvulla [[Frangipani]]en suku teki Colosseumista linnoituksen.<ref name="Brigitte" />
 
Colosseumin lounainen ulkoseinä sortui vuoden 1281 maanjäristyksessä. Sen jälkeen rakennuksen kiviä alettiin käyttää rakennusmateriaalina, metallipatsaat sulatettiin ja rakennuksen metallikiinnikkeet sulatettiin uutta käyttöä varten. Paavi [[Aleksanteri VI]] vuokrasi rakennusta louhokseksi. Rapistumisestaan huolimatta Colosseumilla järjestettiin yhä toisinaan uskonnollisia kulkueita ja näytelmiä.<ref name=ahe />
Colosseum vaurioitui pahasti vuonna 1349, kun amfiteatterin eteläosan ulkoseinämä romahti maanjäristyksessä. Suuri osa romahtaneen osan kivistä käytettiin Rooman muiden rakennuksien, palatsien ja kirkkojen rakentamiseen. Tämän jälkeen kristilliset sääntökunnat asuttivat Colosseumin pohjoisen kolmanneksen ja pysyivät siellä aina 1800-luvulle asti. Amfiteatterin sisäosista ryövättiin runsaasti kiveä muihin rakennuksiin. Areenan marmoria poltettiin kalkiksi. Kiviä yhdessä pitävät pronssiset kiinnikkeet hakattiin irti. Kiinnikkeiden irrotuksesta syntyneitä koloja on nähtävillä runsaasti eri puolilla amfiteatteria.
 
=== Uusi aika ===
[[Kuva:Colosseum exterior, inner and outer wall AvL.jpg|thumb|Colosseumin uloin seinä (vasemmalla) on osittain jo kadonnut, ja sisemmät kerrokset näkyvät sen takaa.]]
1700- ja 1800-lukujen aikana paavit etsivät uusia keinoja hyödyntää käyttämättömiä Colosseumin raunioita. Paavi [[Sixtus V]] suunnitteli raunioiden muuttamista suureksi villatehtaaksi. Tämä suunnitelma kuitenkin kaatui Sixtus V:n kuoltua. Kardinaali [[Paluzzo Paluzzi Altieri degli Albertoni|Altieri]] järjesti vuonna 1671 Colosseumilla [[härkätaistelu]]ja, mutta ne lopetettiin julkisen vastustuksen takia. 1740-luvulla Colosseumin pieni kirkko kunnostettiin, ja vuonna 1749 paavi [[Benedictus XIV]] antoi Colosseumille virallisen aseman Rooman pääsiäisjuhlallisuuksissa. Samalla paavi kielsi raunioiden käyttämisen kivilouhoksena. 1800-luvulla kirkkovaltio aloitti Colosseumissa laajemmat entistämistyöt.<ref name="opas" />
 
Vuonna 1749 paavi [[Benedictus XIV]] paavi kielsi raunioiden käyttämisen kivilouhoksena. Samalla hän antoi Colosseumille virallisen aseman Rooman pääsiäisjuhlallisuuksissa.<ref name="opas" /> Edelleenkin joka [[pitkäperjantai]]na [[paavi]] johtaa [[Ristin tie]]n soihtukulkuetta Colosseumille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.vaticannews.va/en/pope/news/2019-04/pope-francis-via-crucis-rome-colosseum-good-friday.html | Nimeke = Pope Francis leads Via Crucis at Rome's Colosseum on Good Friday | Tekijä = | Ajankohta = 19.4.2019 | Julkaisu = Vatican News | Viitattu = 3.5.2020 }}</ref>
Colosseum valittiin sveitsiläisen NewOpenWorld Corporation -yrityksen vuonna 2007 järjestämässä avoimessa äänestyksessä yhdeksi [[NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä|uuden ajan seitsemästä ihmeestä]].<ref>[http://www.new7wonders.com/] New7wonders voting site. (viitattu 26.3.2013) {{en}}</ref>▼
 
Syksyllä 2013 käynnistettiin projekti Colosseumin puhdistamiseksi ilmansaasteista, jotka ovat värjänneet sen seinät likaisenharmaiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scotsman.com/news/world/first-scrub-in-2-000-years-for-rome-s-colosseum-1-3414199 | Nimeke = First scrub in 2,000 years for Rome’s Colosseum | Tekijä = Tom Kington | Ajankohta = 17.5.2014 | Julkaisu = The Scotsman | Viitattu = 7.1.2017 }}</ref>
Rivi 79 ⟶ 84:
Colosseum juhlavalaistiin sini-valkoiseksi Suomen täyttäessä 100 vuotta 6. joulukuuta 2017.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201712042200579137_ul.shtml|nimeke=30 maata, 50 sinivalkoista kohdetta - maailma onnittelee satavuotiasta Suomea|viitattu=2017-12-05|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
▲Colosseum valittiin sveitsiläisen NewOpenWorld Corporation -yrityksen vuonna 2007 järjestämässä avoimessa äänestyksessä yhdeksi [[NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä|uuden ajan seitsemästä ihmeestä]].<ref>[http://www.new7wonders.com/] New7wondersNew voting7 site.Wonders of the World] (viitattu 26.3.2013) {{en}}</ref>
[[Tiedosto:Colosseum-profile-finnish.png|thumb|350px|Colosseumin leikkaus ja yhteiskuntaluokkien istuma-alueet.]]▼
 
== Arkkitehtuuri ==
▲[[Tiedosto:Colosseum-profile-finnish.png|thumb|350px|Colosseumin leikkaus ja yhteiskuntaluokkien istuma-alueet.]]
Arkkitehtonisesti Colosseum on sekoitus antiikin [[antiikin Kreikka|Kreikkaa]] ja [[Rooman valtakunta|Roomaa]], ja siinä yhdistyvät kreikkalaiset [[Kapiteeli (arkkitehtuuri)|kapiteelit]] ja roomalaisten [[Etruskit|etruskeilta]] omaksuma [[kaariholvi|kaariholvaus]].
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Colosseum”