Ero sivun ”Hilkka Helinä” versioiden välillä

| kuvankoko = 270px

| syntymäpaikka = [[Viipuri]], [[VanhaSuomen Suomisuuriruhtinaskunta]]

| kuolinpaikka = [[Helsinki]], [[Suomi]]

| tietok-nimi = Svensk Filmdatabas

'''Hilkka Helinä Halttunen''' (o.s. '''Itkonen'''; {{Syntymä- ja kuolinaika|12|11|1916|[[Viipuri]]|16|5|1973|[[Helsinki]]}}) oli [[Suomalaiset|suomalainen]] [[näyttelijä]]. Hän teki 35 vuoden mittaisen uran puheteatterissa, elokuvissa, [[Radioteatteri]]ssa ja [[televisio]]tuotannoissa. Hilkka Helinä oli yksi suomalaisen elokuvan kultakauden tähdistä. Hänen valkokangasosiaan olivat muun muassa nimiosa ''[[Elinan surma (elokuva)|Elinan surmassa]]'' ja Kaisa-Reetan osa ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Joosepissa]]''.

Hilkka Helinän ensimmäiset teatterikiinnitykset olivat [[Kotkan kaupunginteatteri|Kotkan Näyttämö]] 1938–1939, [[Viipurin Kaupunginteatteri]] 1939–1940 ja [[Tampereen Teatteri]] 1940–1941. Teatteriuran alku oli kiireinen. Hän oli mukana kaikissa ensimmäisen näytäntökautensa kappaleissa. Hilkka Helinän ensimmäinen tehtävä oli Mirja Joros huvinäytelmässä ''Vaarallinen ikä''.<ref>Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivus. 122</ref> Teatterissa hänellä oli rooleja turmeltuneista lujatahtoisiin naisiin. Tampereen Teatterissa hän näytteli muun muassa teoksessa ''Naisdiktaattori'', jossa hän teki Dyveken roolin. Muita merkittäviä suorituksia olivat muun muassa ''Jäämeren kansaa'' -näytelmän Petra ja seurapiirinainen näytelmässä ''Isäukko opintiellä''.<ref name="TM165" />

Vuosina 1951–1960 Hilkka Helinällä oli kiinnitys [[Radioteatteri]]in, jossa hän oli erittäin käytetty näyttelijä.<ref name="TM165"/> Hänellä oli muun muassa Ronskilan Hilkan rooli [[kuunnelma]]sarjassa ''[[Kankkulan kaivolla]]''. ”Täyttä tyydytystä ei radiotyö pysty näyttelijälle suomaan”, Hilkka Helinä analysoi radiossa näyttelemistä, jota hän toisaalta arvosti äänenkäytön kehittäjänä.<ref>Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivus. 130</ref>

Vuonna 1941 alkoi Hilkka Helinän yhdeksänvuotinen kausi [[Suomi-Filmi]]n palkkalistoilla.<ref name="TM165"/> Valkokangasura ei ollut Hilkka Helinän haaveena, kun [[Kalle Kaarna]] ehdotti hänelle roolia elokuvassa ''Elinan surma'' vuonna 1938. Hän opiskeli tuolloin vielä Näyttämöopistossa. Elinan rooli oli kuitenkin kuulunut hänen toiveisiinsa, joten hän otti tehtävän vastaan. Kriitikot kehuivat Hilkka Helinän suoriutumista viattoman Elina Fincken osassa. Seuraava päärooli oli uskollisen Karoliinan osa Kaarnan elokuvassa ''[[Isoviha (elokuva)|Isoviha]]'', joka sai ensi-iltansa joulun alla 1939.<ref>Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivuts. 121–123</ref>

[[Talvisota|Talvisodan]] aikana Hilkka Helinä työskenteli Viipurissa [[Lotta Svärd|lottana]]. Helsinkiin hän palasi viimeisten evakuoitavien matkassa.<ref>Teatterin suorasuuHalttunen, sivuts. 19 ja, 20</ref>

Hilkka Helinän elokuvaosat käsittävät koko joukon erilaisia hahmoja: kilttejä maalaistyttöjä, seurapiirineitoja ja salaperäisiä vakoilijakaunottaria. Vuonna 1944 tuli ensi-iltaan ''Kartanon naiset'', jossa Hilkka Helinällä oli päärooli yläluokan naisena; [[Aamulehti]] arvioi hänen suorituksensa voitokkaaksi, vaikka itse elokuva jätti aikalaiskriitikot viileiksi.<ref>Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivuts. 127</ref>

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Hilkka Helinä näytteli sivurooleja, kuten Niskavuoren ylpeän Hetan osan elokuvassa ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]'' ja Albinan osan elokuvassa ''[[”Minä elän”]]''. Kriitikot kehuivat hänen roolitulkintojaan.<ref>Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivuts. 127 ja, 128</ref> Hänen muita ''[[Niskavuori]]''-tehtäviään olivat Esteri vuoden 1952 ''[[Niskavuoren Heta]]ssa'', Miina vuoden 1954 ''[[Niskavuoren Aarne]]ssa'' ja keskeinen Martan rooli vuoden 1958 värifilmatisoinnissa ''[[Niskavuoren naiset]]''.<ref name="ihanat">Ihanat naiset kankaallaRytkönen, sivus. 128</ref>

Hilkka Helinän aviopuoliso oli näyttelijä [[Kaarlo Halttunen]]. Pariskunta avioitui syksyllä 1939 [[Mikael Agricolan kirkko|Mikael Agricolan kirkossa]] Helsingissä.<ref>Teatterin suorasuuHalttunen, sivus. 18</ref> Molemmat olivat tuohon aikaan Viipurin Kaupunginteatterin näyttelijöitä. Heille syntyivät lapset Pekka Kaarlo (1941–1985), [[Marjukka Halttunen|Marjukka Hilkka]] (1942) ja [[Elina Halttunen|Elina Johanna]] (1952). Marjukka Halttunen seurasi vanhempiensa jalanjälkiä teatterinäyttämölle; Elina Halttusesta tuli käsikirjoittaja.

[[Jatkosota|Jatkosodan]] lopulla Hilkka Helinän ja Kaarlo Halttusen lapset lähetettiin turvaan Ruotsiin. Hilkka Helinä haki heidät takaisin Suomeen kevättalvella 1945.<ref>Teatterin suorasuuHalttunen, sivus. 23</ref>

Hilkka Helinän elämää varjostivat sairaudet. Hän oli saanut ensimmäisen sydänkohtauksensa alle 40-vuotiaana. Tuolloin hänellä oli todettu [[Sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] oireita. Lisäksi hänellä diagnosoitiin [[munuaissyöpä]]. Hilkka Helinä pyrki jatkamaan työtään normaalisti ja synnytti kuopuksensa syöpädiagnoosin jälkeen. Hän kuoli 56-vuotiaana ja hänet haudattiin Helsinkiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.<ref>Teatterin suorasuuHalttunen, sivus. 124</ref>

| [[Elokuvavuosi 1939|1939]] || ''[[Isoviha (elokuva)|Isoviha]]'' || Karoliina Petrelius

| [[Elokuvavuosi 1940|1940]] || ''[[Kyökin puolella]]'' || Irma Relander

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1942|1942]] || ''[[Synnin puumerkki]]'' || Martta

| [[Elokuvavuosi 1943|1943]] || ''[[Miehen kunnia]]'' || Elvi Auer, o.s. Grahn

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1944|1944]] || ''[[Kartanon naiset]]'' || Pia Barbara Björner, ”Barbi”

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1945|1945]] || ''[[Valkoisen neilikan velho]]'' || Raija Arpia

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1946|1946]] || ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]'' || Heta Niskavuori

|rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1947|1947]] || ''[[Maaret – tunturien tyttö]]'' || Annele Raitamo

| [[Elokuvavuosi 1947|1947]] || ''[[Koskenkylän laulu]]'' || Anna Liuhala

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1948|1948]] || ''[[Ruusu ja kulkuri]]'' || Katri Foudila

| [[Elokuvavuosi 1949|1949]] || ''[[Kalle-Kustaa Korkin seikkailut]]'' || Mary Morton / Meeri Mäkelin

| [[Elokuvavuosi 1950|1950]] || ''[[Härmästä poikia kymmenen]]'' || Katri, Pouttulan tytär

| rowspan=2| [[Elokuvavuosi 1952|1952]] || ''[[Niskavuoren Heta]]'' || Huovilan Esteri

| [[Elokuvavuosi 1954|1954]] || ''[[Niskavuoren Aarne]]'' || Miina, karjakko

| [[Elokuvavuosi 1955|1955]] || ''[[Ryysyrannan Jooseppi (elokuva)|Ryysyrannan Jooseppi]]'' || Kaisa-Reeta Kenkkunen

| [[Elokuvavuosi 1957|1957]] || ''[[Syntipukki (vuoden 1957 elokuva)|Syntipukki]]'' || rouva Aro

| [[Elokuvavuosi 1958|1958]] || ''[[Niskavuoren naiset (vuoden 1958 elokuva)|Niskavuoren naiset]]'' || Martta Niskavuori

| [[Elokuvavuosi 1960|1960]] || ''[[Skandaali tyttökoulussa]]'' || Olga Kauppila

| [[Elokuvavuosi 1961|1961]] || ''[[Nuoruus vauhdissa]]'' || rouva Hilkkala

| [[Elokuvavuosi 1962|1962]] || ''[[Ihana seikkailu]]'' || neiti Ström

| [[Elokuvavuosi 1963|1963]] || ''[[Totuus on armoton]]'' || neiti Aaltonen

* Olen 17-vuotias (1960)

* Tuomio (1961)

* Kahden kiukku (1963)

* [[Vapaa iltapäivä]] (1965)

* Sodan ja rauhan äänet (1967)

* [[Liejukana (televisioelokuva)|Liejukana]] (1968)

* Liftimatka jonnekin (1969)

* Kuka on syyllinen? (1961)

* Mitä tehdä? (1963)

* Teatterituokio (1965)

* Ristiäiset (1966)

* [[Tarinatalo (televisiosarja)|Tarinatalo]] (1967–1969)

* [[Naapurilähiö]] (1969–1973)

* {{Kirjaviite | Tekijä = HalttunenRytkönen, MarjukkaSisko | Nimeke = TeatterinIhanat suorasuunaiset |kankaalla Vuosi– =filmitähtiä suomalaisen elokuvan 2010kultakaudelta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = ElinaMajakka Simonen| jaVuosi Kustannusosakeyhtiö= Otava2008 | Isbn = 978-951-19260-2388688-7 | Viitattu = 16.2.20194}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = SuomenHalttunen, teatterijärjestöjen julkaisujaMarjukka | Nimeke = Teatterin maailma – maamme teatterit ja niiden taiteilijatsuorasuu | VuosiJulkaisupaikka = 1950Helsinki | JulkaisupaikkaJulkaisija = HelsinkiElina |Simonen Julkaisija =ja Kustannusosakeyhtiö TammiOtava | IsbnVuosi = 2010 | ViitattuIsbn = 16.2.2019978-951-1-23886-7}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Veistäjä,Suomen Verneriteatterijärjestöjen julkaisuja | Nimeke = Teatterin maailma – Suomenmaamme teatterilaitosteatterit ja teatteriväki | Vuosi =niiden 1965taiteilijat | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Isbn = | ViitattuVuosi = 16.2.20191950}}