Ero sivun ”Klassinen liberalismi” versioiden välillä

193 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
→‎Yleistä: Laajennettu Hayekin näkemysten virkettä ja lisätty linkkejä
p (→‎Aatehistoriaa ja ajattelijoita: Evätä taipuu astevaihtelullisena.)
(→‎Yleistä: Laajennettu Hayekin näkemysten virkettä ja lisätty linkkejä)
 
==Yleistä==
Liberalismi terminä itsessään juontaa juurensa [[Latina|latinan kielen]] sanasta ''liber'', jolla tarkoitettiin "vapauden filosofiaa" eli ihmisen vapautta ja sen edistämistä.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Harisalo ja Ensio Miettinen|Nimeke=Klassinen liberalismi|Vuosi=1997|Sivu=16–45, 57–71|Julkaisupaikka=Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala|Julkaisija=Tampere University Press|Isbn=951-44-4119-2}}</ref> On myös olemassa tutkijoita, joiden mielestä klassinen liberalismi ja [[konservatismi]] ovat hyvin samankaltaisia aatesuuntia. [[Richard Hudelson]] esittää kirjassaan ''Modern Political Philosophy'', että klassinen liberalismi muistuttaa enemmänkin sitä, mitä Yhdysvalloissa nykyään kutsutaan konservatismiksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Richard Hudelson|Nimeke=Modern Political Philosophy|Vuosi=1999|Sivu=37–38|Julkaisija=M.E. Sharpe|Isbn=9781317464594|Kieli=en|www=http://www.google.com/books?id=sq-1z8VMhDEC&lpg=PP1&dq=Modern%20Political%20Philosophy&pg=PA37#v=onepage&q&f=false|Viitattu=2018-01-14}}</ref> Klassisen liberalismin tavoin konservatismi hyväksyy [[Markkinatalous|markkinatalouden]], vapaan yrittäjyyden, perustuslaillisen hallitusvallan, sekä vastustaa [[Kollektivismi|kollektivismia]] ja valtiojohtoisuutta.<ref name=":0" /> Klassinen liberalismi eroaa kuitenkin olennaisesti konservatismista. [[Itävaltalainen taloustiede|Itävaltalaisen koulukunnan]] taloustieteilijä [[Friedrich von Hayek]], jota voidaan pitää yhtenä ihmiskunnan historian merkittävimmistä klassisen liberalismin edustajista, toteaa kirjassaan ''Why I Am Not a Conservative'', että konservatiivien yhteiskunnallista ajattelua kahlitsevat muutosvastarinta ja -pelko, perinteiden liiallinen kunnioitus sekä kyvyttömyys ymmärtää taloutta.<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Friedrich Hayek|Nimeke=Why I Am Not a Conservative|Vuosi=1960|Sivu=1–13|Selite=The Constitution of Liberty|Julkaisija=The University of Chicago Press|www=https://object.cato.org/sites/cato.org/files/articles/hayek-why-i-am-not-conservative.pdf}}</ref> Hayek myös rinnasti konservatiivitoikeistokonservatiivit enemmän[[Korporativismi|korporatisteihin]], jotka ovat ennemminkin vain toinen [[Statismi|valtiojohtoisuuden]] muoto [[Sosialismi|sosialistisia periaatteita]] peräänkuuluttavaksiperäänkuuluttavien rinnalla, eikä sillä ole niinkään tekemistä markkinatalouden vapaaehtoisen vaihdannan ideologiaksikanssa.<ref name=":0" />
 
Liberalismi saattaa Harisalon ja Miettisen (1997) mukaan olla aatesuunta jota on kritisoitu enemmän kuin yritetty ymmärtää, ja se saattaa heidän mukaansa olla yksi väärinymmärretyimmistä ajattelutavoista [[Yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteissä]] ja [[Politiikka|politiikassa]].<ref name=":0" /> Vastoin yleistä käsitystä liberalismi on kirjoittajien mukaan vakavasti otettava älyllinen suuntaus, joka on kestänyt ajan paineet 1700-luvulta alkaen ja kyennyt uudistumaan olosuhteiden muuttuessa.<ref name=":0" /> Liberalismin ihmiskuva on positiivinen ja se uskoo ihmisten voivan elää haluamallaan tavalla ja pystyvän ratkaisemaan yhteiskunnalliset ongelmat. Liberalismi ei kuulu niiden aatesuuntien joukkoon, jotka pyrkivät peräänkuuluttamaan luopumisen ja kurjuuden välttämättömyyttä, tai pakottavat [[Individualismi|yksilöitä]] alistumaan kulloinkin vallankahvassa olevan [[Kollektivismi|kollektiivin]] tahtoon, eikä liberalismi pyri pelottelemaan ihmisiä esimerkiksi [[Luonto|luonnon]] kostolla.<ref name=":0" /> Tuomiopäivän profetioiden ja tulevien vaikeuksien avulla pelottelun sijaan liberalismi tarjoaa vaihtoehdon, josta ihmiset voivat vakuuttua [[Logiikka|loogisen ajattelunsa]] avulla. Liberalismin ymmärtäminen ja omaksuminen edellyttää [[Rationaalisuus|järkevää ajattelua]], harkittua mielikuvitusta, [[Arvostelu|kriittistä pohdintaa]] ja vankkaa epäilyä. Se asettaa [[Tieteellinen menetelmä|tieteellisen diskurssin]] arkiajattelun, [[Ryhmäajattelu|ryhmäajattelun]] ja tavanomaisen poliittisen mielipiteenvaihdon edelle. Nämä ominaisuudet edesauttavat ihmisiä suhtautumaan kriittisesti erilaisten [[Utopia|yhteiskunnallisten utopioiden]] houkutuksiin, jotka lupaavat ihmisille enemmän mitä pystyvät lopulta tarjoamaan.