Ero sivun ”Kirkollisvero” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
==Historiaa==
Nykyisen kaltaisen rahamääräisen kirkollisveron perintä alkoi vuonna 1923. Jo vuosisatoja aikaisemmin maksuja kirkolle on peritty, aikakauden ja paikallisten elinkeinojen mukaan rahan lisäksi esimerkiksi haukina, rukiina ja muina luonnontuotteina, tai työvelvollisuutena pappilan kunnostamiseen. Maksut ovat jakautuneet eri aikoina eri tavoin papin, seurakunnan ja tuomiokapitulin kesken.
Kirkollisvero perittiin erillisenä maksuna vuoteen 1959 saakka. Sen jälkeen vero on kuulunut ennakkoperinnän piiriin. Vuoden 1960 muutos oli periaatteessa vain tekninen, mutta käytännössä erittäin merkittävä: rästiin jääneiden verojen määrä putosi murto-osaan, ja samalla kirkosta eroaminen tyrehtyi niin, että eroajia oli vain aavistuksen enemmän kuin liittyjiä. Eroaminen kasvoi uudelleen vuonna 1969, mutta tämän muutoksen syy ei ollut verotus.
== Kirkollisvero nykyisin ==
Rivi 19:
Kunnallisverosta kohtuullisuusperusteilla vapautettu vapautuu automaattisesti myös kirkollisverosta.
[[Kirkkolaki|Kirkkolain]] (1054/1993) 15
Kirkollisveroprosentin vahvistaa evankelis-luterilaisilla [[kirkkovaltuusto]] tai yhteinen kirkkovaltuutusto ja ortodokseilla seurakunnanvaltuusto.
Kirkollisveroa maksoi vuonna 2013 yhteensä 2,9 miljoonaa veronmaksajaa. Veron tuotto oli 916 miljoonaa euroa.<ref>Taloustaito 12/2014, s. 56</ref>
Rivi 34:
Vuoden [[1993]] jälkeen erillinen yhteisöjen ja yritysten kirkollisvero lopetettiin. Tilalle otettiin käyttöön [[yhteisövero]], joka peritään mm. [[osakeyhtiö]]iden ja [[osuuskunta|osuuskuntien]] tuloksesta. Yhteisöveron tuotosta tilittiin osa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle, tai oikeammin paikallisseurakunnille, valtiontukena. Osuuden suuruuteen ei vaikuttanut se, moniko yhteisön työntekijöistä, jäsenistä tai omistajista kuului seurakuntaan. Osuus katsottiin korvaukseksi kirkon suorittamista yhteiskunnallisista palveluksista kuten hautaustoimesta, kirkonkirjojen pidosta (väestökirjanpito) ja historiallisten rakennusten ylläpidosta (kulttuuriperinnön ylläpito).
Vuonna 2013 seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli 2,35 prosenttia.<ref name="vm 1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/01_yhteisovero/index.jsp | Nimeke = Yhteisövero | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Viitattu = | Kieli = }} Viitattu 19.12.2013</ref>
Seurakuntien saama yhteisövero-osuus poistui vuoden 2016 alusta. Se korvattiin valtion rahoituksella.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002909611.html Seurakuntien yhteisövero-osuus poistui - jatkossa rahoitus suoraan valtiolta] HS.fi 6.7.2016</ref>
Rivi 47:
== Aiheesta muualla ==
*[http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument&lang=fi Verotus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla]
*[
[[Luokka:Tuloverotus Suomessa]]
|