Ero sivun ”Viipurin rautatieasema (1913)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu kirjoitusvirheitä |
|||
Rivi 32:
== Historia ==
Viipurin ensimmäinen asemarakennus valmistui samaan aikaan vuonna 1870 avatun [[Riihimäki–Pietari-rata]]osuuden kanssa. Liikennemäärien kasvettua päätettiin kaupunkiin vuosisadan vaihteessa rakentaa kokonaan uusi ja ajanmukainen
Uusi rautatieasema koostui kolmesta osasta, jotka olivat hallintorakennus, varsinainen asemarakennus sekä rahtitoimisto. Asemahalli odotustiloineen ja ravintoloineen sijoitettiin raiteiden keskelle, jonne kuljettiin kolmen tunnelin kautta. Lipunmyynti oli hallintorakennuksen yhteydessä. Hallintorakennuksen pääsisäänkäynnin yläpuolella oli 20 metriä korkea kaariosa, jonka keskellä oli suuri ikkuna ja kello. Tammisten pääovien molemmin puolin oli pilasterien päällä neljä [[Eva Gyldén (kuvanveistäjä)|Eva Gyldén]]in veistämää karhua ja kaksi naishahmoa. Hallinto- ja lipunmyyntirakennuksesta johti kaksi tunnelia pääraiteiden välissä sijainneeseen odotushalliin. Asemalaiturille pääsi myös suoraan hallintorakennuksen ja rahtitoimiston välistä lähtenyttä kolmatta tunnelia pitkin. Ravintola- ja kahvilatilat oli sijoitettu hallirakennuksen keskiosaan ja odotustilat sen päätyihin. Länsipääty oli varattu I- ja II-luokan ja itäinen pääty III-luokan matkustajille.<ref name=virtuaali/>
Rivi 38:
Henkilöliikenteeltään Viipuri oli Helsingin jälkeen Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema ja tavaraliikenteen osalta Viipurin ratapiha oli kaikkein suurin. Kaupungista haarautui yhteensä viisi eri ilmansuuntiin johtanutta rataa. Pohjoiseen suuntautui ns. Karjalan rata eli [[Viipuri–Joensuu-rata]], joka kulki [[Sortavala]]n kautta [[Joensuu]]hun, itään [[Liimatta–Valkjärvi-rata]] ja etelään [[Koivisto (kauppala)|Koivistoon]] johtanut [[Uuraan rata]]. Lisäksi kaupungin kautta kulki [[Rajajoki|Rajajoelle]] ja sieltä edelleen [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] johtanut rata.<ref name=virtuaali/>
Viipurin rautatieasema tuhoutui lähes kokonaan jatkosodan alettua elokuussa 1941, jolloin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] joukot vetäytyivät kaupungista ja räjäyttivät asemarakennukset. Ehjäksi jäi vain yksi odotushallin päätyseinä sekä rahtitoimisto, joka on edelleen käytössä.<ref name=virtuaali/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://seura.fi/asiat/historia/takaisin-viipuriin/ | Nimeke = Takaisin Viipuriin | Tekijä = Raevuori, Antero | Julkaisija = Seura | Ajankohta = 2.1.2013 | Viitattu = 23.10.2015}}</ref> Lisäksi vanhan aseman rakenteista ovat jäljellä asemalaitureille johtavat tunnelit, jotka hyödynnettiin 1950-luvun alussa nykyisen
== Kuvia ==
| |||