Ero sivun ”Leo Lähteenmäki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Tämä artikkeli}}
Rivi 22:
==Elokuvaura==
 
Leo Lähteenmäki esiintyi 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa useissa päärooleissa, mutta 1940-luvun puolivälin jälkeen elokuvaura käsitti lähinnä sivurooleja. Hänen debyyttinsä valkokankailla oli vuonna 1928 valmistunut [[Uuno Eskola]]n hiihtourheiluaiheinen [[mykkäelokuva]] ''[[Lumisten metsien mies]]'', josta on säilynyt vain pieni pätkä. Tampereen lähistössä kuvatussa elokuvassa oli mukana kuusi muuta Tampereen Teatterin näyttelijää, pääosa oli teatterin ulkopuolisella [[Viljo Hurme]]ella. Huonosti menestynyt elokuva vei Eskolan yhtiön, Aquilan konkurssiin. Elokuvassa ''[[Mies Marseillesta]]'' (1937) Lähteenmäellä on pääosa Petterinä, tekniikan ylioppilaana. Iskelmäelokuvassa ''[[SF-paraati]]'' (1940) hän näyttelee polyteekkari Leo Paalua ja elokuvassa ''[[Rykmentin murheenkryyni (vuoden 1938 elokuva)|Rykmentin murheenkryyni]]'' (1938) hän tulkitsee maisteri Lauri Auermaata.
 
Toisen maailmansodan aikana Lähteenmäellä oli kysyntää keskeisiin osiin muun muassa elokuvissa ''[[Ketunhäntä kainalossa]]'', ''[[Totinen torvensoittaja]]'', ''[[Poikamies-pappa]]'' ja ''[[Maskotti (elokuva)| Maskotti]]''. 1950-luvulla hän näytteli esimerkiksi ''[[Niskavuoren Heta]]'' -elokuvassa Lammentaustan Santeria, joka oli hänelle tuttu hahmo myös teatterin puolelta. 1950-luvulta alkaen sivuroolit olivat melko usein konnanrooleja. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa elokuvat ''[[Kipparikvartetti (elokuva)|Kipparikvartetti]]'', ''[[Lentävä kalakukko]]'', ''[[Kaksi vanhaa tukkijätkää]]'' ja ''[[Oksat pois...|Oksat pois]]''. Lähteenmäen viimeinen elokuvaosa on työnjohtaja Järvelä [[Edvin Laine]]en ''[[Pinsiön parooni]]ssa'' vuodelta 1962, ellei varsinaiseksi elokuvaosaksi katsota pienehköä avustajatehtävää osin Suomessa kuvatussa ''[[Tohtori Živago (elokuva)|Tohtori Živagossa]]''. Lähteenmäen näyttelemä henkilö estää kirveellä uhaten [[Omar Sharif]]in tulkitseman nimihenkilön pääsyn kellarin suojaan. Sen jälkeen Lähteenmäki oli mukana vielä useissa teatterikappaleissa.