Ero sivun ”Silmä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjasta
Rivi 1:
[[Kuva:Eye iris.jpg|thumb|Ihmisen silmä lähikuvassa.]]
[[File:Dragonfly eye 3811.jpg|thumb|200px|Yleisin silmätyyppi on verkkosilmä.<ref>Dawkins, R. 1996. ''Climbing Mount Improbable''. New York: W. W. Norton & Company. ISBN 0-393-31682-3</ref> Kuvassa [[sudenkorennot|sudenkorennon]] verkkosilmät.]]
'''Silmä''' on [[aistinelin]], joka vastaanottaa [[näköaisti]]n tarvitseman informaation [[valo]]säteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
 
==Eri eläinryhmillä==
'''Silmä''' on [[aistinelin]], joka vastaanottaa [[näköaisti]]n tarvitseman informaation. Sen [[Reseptori (fysiologia)|reseptoreille]] soveltuva energian muoto on valosäteily. Silmä itse ei aisti valoa, vaan aistimus syntyy [[Aivot|aivoissa]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= |Nimeke= Galenos – Johdanto lääketieteen opintoihin |Vuosi= 2009 |Kappale= |Sivu= 240 |Selite= |Julkaisija= WSOY |Tunniste= ISBN 978-951-0-33085-2 }}</ref>
===Hyönteisten silmä===
[[Kuva:Dragonfly eye 3811.jpg|thumb|Monella hyönteisellä on [[verkkosilmä]]. Kuvassa [[Sudenkorennot|sudenkorennon]] verkkosilmät.]]
Joillaikin hyönteislajeilla on yksinkertaiset [[pistesilmä]]t. Monella hyönteislajilla on suuret [[verkkosilmä]]t, jotka koostuvat monesta pienestä osasta eli [[ommatidi]]sta. Esimerkiksi kärpäsen yhdessä verkkosilmässä on 4&nbsp;000 linssiä, ja sudenkorennon silmässä on 10&nbsp;000 linssiä. Jokainen ommatidi näkee yhden kuvan, jolloin hyönteinen näkee maailman vaaleiden ja tummien täplien kuviona. Hyönteisen näkemä kuva on epätarkka, mutta liikkeen se havaitsee hyvin, ja sillä on laaja näkökenttä. Hyönteiset eivät voi pyörittää silmiään.<ref>Miller 2008, s. 9–11.</ref>
 
===Kalojen silmä===
Valon pääsyä silmään säätelee silmän himmentimenä toimiva [[värikalvo]] (iiris), jonka aukko on [[mustuainen]] eli pupilli. Valoa taittavia osia silmässä ovat [[sarveiskalvo]], [[lasiainen]] ja [[mykiö]] eli [[linssi (optiikka)|linssi]]. Silmää onkin usein verrattu [[kamera]]an.
Kalan silmät ovat sopeutuneet näkemään veden alla. Niiden silmien linssit ovat pallomaiset eivätkä litteät kuten ihmisellä. Kalan silmässä on värillinen iiris pupillin ymärillä kuten ihmiselläkin. Kalan silmän linssi ei voi kuitenkaan muuttaa muotoaan, vaan tarkentaakseen kuvaa se liikkuu eteen- tai taaksepäin.<ref name=miller-kalat>Miller 2008, s. 13–17.</ref>
 
Useimpien kalojen silmät ovat eri puolilla päätä. [[Vasarahai]]n silmät ovat kaukana toisistaan ulokkeiden päissä. Joidenkin kalojen silmät ovat pään yläpinnalla, etenkin sellaisten, jotka uivat pohjassa. [[Kampela]]n silmät siirtyvät sen aikuistuessa pään samalle puolelle, ja se ui kyljellään silmät ylöspäin. Suhteellisesti suurimmat silmät ovat päiväaktiivisilla kaloilla ja joillain syvänmeren kaloilla. [[Merihevoset|Merihevonen]] voi liikuttaa kumpaakin silmäänsä itsenäisesti. [[Hait|Hai]] vetää silmänsä päänsä sisään hyökätessään saaliinsa kimppuun, jotta ne eivät vahingoittuisi.<ref name=miller-kalat />
== Selkärankaisten silmä ==
 
===Sammakkoeläinten ja matelijoiden silmä===
Vedessä elävillä selkärankaisilla ei tavallisesti ole kyynelrauhasia eikä silmäluomia ja mykiö on niillä pallomainen. Kaloilla mykiö ei voi muuttaa muotoaan. Niillä tapahtuu [[Akkommodaatio (silmä)|akkommodaatio]] eli silmän mukautuminen erityisen mykiötä silmämunan takaosaan yhdistävän lihaksen avulla. Hylkeiden mykiö muuttaa muotoaan mutta se pysyy melko pallomaisena, jotta näkökyky veden alla olisi hyvä. Pinnalla hylkeet ovat hyvin likinäköisiä. Pupilli on supistunut, joten hylkeet katselevat linssin keskikohdan läpi, jolloin taittuminen on vähäisempää. Monilla linnuilla silmä toimii poikkeavasti. Monilla lajeilla silmämunan muotoa voidaan muuttaa, jolloin tarkennus on mahdollista lennettäessä hyvin korkealla tai jos sukeltavan linnun pitää nähdä sekä pinnalla että veden alla. Joillakin lajeilla on rustoinen tai luinen tukirengas silmän edessä, jota vasten silmän muotoa muutetaan.
[[Salamanteri]]n silmässä on iso pupilli mutta pieni iiris. Hämärässä salamanterin pupilli laajenee koko silmän levyiseksi, minkä ansiosta se voi nähdä saaliinsa lähes täysin pimeässä. [[Sammakot|Sammakoilla]] on yleensä isot silmät ja hyvä näkö, ja ne pystyvät yleensä näkemään värit. Niiden silmät ovat usein kirkkaan metallinvärisiä ja pystysuuntaiset pupillit. Sammakot käyttävät silmämuniaan myös nielemisen apuna painamalla ruokaa kurkkuun.<ref name=miller-sammakot>Miller 2008, s. 19–23.</ref>
 
[[Matelijat|Matelijoiden]] silmät ovat muuten samanlaiset kuin muillakin maaeläimillä, mutta ne pystyvät liikuttamaan vain alaluomeaan. Joillakin matelijoilla on pyöreät pupillit, joillakin vaakasuorat ja joillan pystysuorat. Monen liskon ja käärmeen silmää suojaa läpinäkyvä kalvo, jonka se vaihtaa nahanluonnin yhteydessä. [[Kilpikonnat|Kilpikonnilla]] on yleensä suuret silmät päänsä etupuolella, mutta joillain vesikilpikonnilla silmät ovat ylempänä päässä. [[Kameleontit|Kameleontti]] pystyy liikuttamaan silmiään itsenäisesti. [[Tuatara]]lla on päälaellaan kolmas silmä, jossa on linssi ja verkkokalvo.<ref name=miller-matelijat>Miller 2008, s. 23–27.</ref>
== Niveljalkaisten silmä ==
 
===Lintujen silmä===
[[Verkkosilmä]] on [[Niveljalkaiset|niveljalkaisten]] eliöiden silmä, joka koostuu kymmenistä tai jopa tuhansista osasilmistä, ommatideista. Verkkosilmän valoa aistivat solut ovat silmän ulkopinnalla. Siten se eroaa ratkaisevasti esimerkiksi selkärankaisten linssillä varustetuista silmistä, joiden näkösolut ovat silmämunan sisällä takaseinässä. Verkkosilmän tuoma informaatio eläimelle on epätarkka, jokaisen näkösolun "katsoessa" omaan suuntaansa. Verkkosilmä kuitenkin kerää tietoa ympäristön valosta laajemmalta alueelta kuin silmä, jossa on linssi.
[[Linnut|Lintujen]] silmät ovat rakenteeltaan paljon ihmisen silmän kaltaiset. Linnuilla on suuret silmät ja tarkka näkö, etenkin [[Kotkat|kotkilla]]. Jotkin linnut näkevät jopa [[ultravioletti]]a väriä, jolla ne havaitsevat saaliin virtsajäljet. Linnut eivät kuitenkaan pysty pyörittämään silmiään. Petolintujen kuten [[Pöllöt|pöllöjen]] silmät ovat pään etuosassa, mikä antaa niille hyvän syvyysnäön. [[Lehtokurppa|Lehtokurpan]] silmät näkevät linnun selkäpuolelle paremmin kuin etupuolelle. Lintumaailman suurimmat silmät ovat [[strutsi]]lla, halkaisijaltaan viisi senttimetriä. Huononäköisin lintu on [[Kiivit|kiivi]], joka elää öisin ja saalistaa hajuaistinsa avulla.<ref name=miller-linnut>Miller 2008, s. 29–35.</ref>
 
===Nisäkkäiden silmä===
[[Pistesilmä]] on monille selkärangattomille eläimille, kuten niveljalkaisille, tyypillinen silmäelin, joka koostuu vain yhdestä mykiöstä. Lähes kaikilla niveljalkaisilla on pistesilmät, joko verkkosilmien ohella tai ainoana näköelimenä.
[[Tiedosto:Cats eye.jpg|thumb|150px|Kissan silmä kirkkaassa valossa, pupilli viiruna.]]
[[Kissa]]n pupillit ovat pystysuuntaiset, ja [[Vuohi|vuohien]] ja [[Lammas|lampaiden]] pupillit vaakasuuntaiset. Kaikilla saalistajilla silmät ovat pään etuosassa. Myös [[apinat]] tarvitsevat syvyysnäköä puissa liikkuessaan. Saaliseläinten silmät ovat eri puolilla päätä, jotta ne havaitsisivat vaaran joka suunnasta. [[Virtahepo|Virtahevon]] silmät ovat pään yläosassa, jotta se näkisi vedestä. Vesinisäkkäiden silmät ovat sopeutuneet vesielämään kuten kalojen silmät. [[Kamelit|Kamelien]] ja muiden aavikkonisäkkäiden silmissä on erityisen tuuheat [[kulmakarvat]] ja [[silmäripset]] sekä toiset [[Silmäluomi|silmäluomet]], jotka suojaavat niitä hiekalta. Kissan silmissä on rakenne, joka heijastaa valoa ja antaa kissalle hyvän hämäränäön.<ref name=miller-nisakkaat>Miller 2008, s. 37–45.</ref>
 
Huononäköisiä nisäkkäitä ovat esimerkiksi [[sarvikuonot]], [[mursu]]t, [[päästäiset]] ja [[myyrät]], joilla on pienet silmät.<ref name=miller-nisakkaat />
== Ihmissilmä ==
 
==== Ihmissilmä ====
{{pääartikkeli|[[Ihmissilmä]]}}
[[Kuva:Ihmisen silmä.png|thumb|300px|left|Ihmissilmän osia]]
Ihmisen silmämuna on lievästi litistynyt pallo. Sen etuosassa on läpinäkyvä [[sarveiskalvo]], joka taivuttaa silmään tulevan valon. [[Valo]] kulkee [[pupilli]]n läpi, joka on sarveiskalvon keskellä oleva aukko. Pupillin koko muuttuu valon voimakkuuden mukaan. Pupillia ympäröi [[värikalvo]] eli iiris. Pupillin jälkeen valo kulkee linssimäisen [[mykiö]]n läpi, ja sen avulla silmä voi tarkentaa kuvaa kohteen etäisyyden mukaan. Mykiöstä valo kulkee silmämunan [[Lasiainen|lasiaisen]] läpi silmän takaosaan [[verkkokalvo]]lle valoreseptoreihin. [[Sauvasolu]]t rekisteröivät valon voimakkuuden ja [[tappisolu]]t sen aallonpituuden, mikä tekee [[Värinäkö|värinäön]] mahdolliseksi. [[Näköhermo]] vie näköinformaation sähköimpulsseina aivojen näkökeskukseen, missä syntyy [[Näkeminen|näköaistimus]].<ref>Miller 2008, s. 5–7.</ref>
Ihmisen silmä on kolmen kalvon muodostama "pallo", [[silmämuna]], jonka näköhermo ja [[silmälihakset]] kiinnittävät [[silmäkuoppa]]an. Silmän valoa aistivat solut (sauvat ja tapit) muodostavat yhdessä niistä lähtevien [[hermosolu]]jen kanssa levymäisen [[verkkokalvo]]n, joka sijaitsee silmän takaosassa ja jonka hermosolut yhdistyvät lopulta [[näköhermo]]ksi. Tavallisesti ihmisellä on kolmenlaisia tappisoluja, jotka aktivoituvat herkimmin punaisesta, vihreästä ja sinisestä valosta. Sauvasoluja on vain yhdenlaisia: ne eivät kykene yksinään erottelemaan värejä, mutta toimivat tappisoluja paremmin hämärässä.
 
Silmämunaa suojelee ulkoapäin ihopoimujen muodostamat ylempi ja alempi [[silmäluomi]], joiden vapaa reuna on [[silmäripset|silmäripsi]]en reunustama. Kolmas silmäluomi on [[vilkkuluomi]], joka on ihmisellä surkastunut. Se näkyy silmän sisäkulmassa vain pienenä punertavana jäänteenä. Silmäluomien sisäpintaa sekä silmän näkyvää osaa, "valkuaista" sarveiskalvoa lukuun ottamatta peittää sidekalvo (conjunctiva).
Itse näköaistimus syntyy [[Ihmisaivot|aivoissa]]<ref>[http://www.pnas.org/content/90/24/11802.abstract "Activation of primary visual cortex during visual recall: a magnetic resonance imaging study"] Haettu 26. marraskuuta 2009. </ref>, kun sinne saapuu tietoa hermoimpulsseina näkörataa pitkin aistinsolujen välityksellä.
 
Kovakalvon alla on [[suonikalvo]] (chorioidea), missä [[silmävaltimo]]t ja [[silmälaskimo|-laskimot]] muodostavat tiheän suoniverkon. Suonikalvo on kovakalvoon liittynyt kaikkialla paitsi silmämunan etuosassa, missä se väliseinän tavoin painuu silmämunan onteloon heti sarveiskalvon takana. Tämän väliseinän keskellä on pyöreä reikä, mustuainen ([[pupilli]]), ja sitä "ympäröivä" värillinen reunus värikalvo eli iiris. Iiriksessä olevat säteittäiset lihakset ja sen reunaa kiertävä rengaslihas voi laajentaa tai supistaa värikalvoa. Suonikalvossa on heti värikalvon takana rengasmainen paksunnos, sädekehä, jossa on samanlaisia ja samalla tavalla toimivia lihaksia kuin värikalvossakin. Sädekehään kiinnittyy ohuilla [[ripustinsäie|ripustinsäikeillä]] lasikirkas kaksoiskupera [[mykiö]] eli linssi, joka taittaa ulkoapäin tulevat valosäteet ja luo ylösalaisen pienoiskuvan verkkokalvolle.
 
Sisin silmämunan kalvoista on verkkokalvo (retina), joka on suonikalvon sisäpinnalle levinnyt näköhermon pää. Verkkokalvo verhoaa vain silmämunan taempaa puoliskoa. Siinä ovat silmän valoherkät solut, sauva- ja tappisolut.
 
Silmämunaa suojelee ulkoapäin ihopoimujen muodostamat ylempi ja alempi [[silmäluomi]], joiden vapaa reuna on [[silmäripset|silmäripsi]]en reunustama. Kolmas silmäluomi on [[vilkkuluomi]], joka on ihmisellä surkastunut. Se näkyy silmän sisäkulmassa vain pienenä punertavana jäänteenä. Silmäluomien sisäpintaa sekä silmän näkyvää osaa, "valkuaista" sarveiskalvoa lukuun ottamatta peittää sidekalvo (conjunctiva).
 
== Silmät ravintona ==
[[Lammas|Lampaan]] silmiä käytetään ravintona [[Islanti|Islannissa]], sekäja Lähi-idässä. [[Laos]]issa [[merikissa]]n silmät ovat arvostettua ravintoa. Silmät sisältävät runsaasti [[proteiini]]a, sekäja [[Vitamiini|vitamiineja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tuomas Milonoff, Riku Rantala | Nimeke = Mad Cook - Kulinaristinen seikkailukirja | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 16 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY/Johnny Kniga| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789510428276 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.3.2019 | Kieli = }}</ref>
 
== Katso myös ==
 
* [[Silmän evoluutio]]
* [[Värinäkö]]
* [[Googly eyes]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Miller, Sara Swan | Nimeke = Eyes | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Marshall Cavendish Benchmark | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-0-7614-2519-9 }}
* [http://runeberg.org/pieni/4/0096.html Pieni tietosanakirja]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Silmä