Ero sivun ”Silmä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: + |
kirjasta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Eye iris.jpg|thumb|Ihmisen silmä lähikuvassa.]]
'''Silmä''' on [[aistinelin]], joka vastaanottaa [[näköaisti]]n tarvitseman informaation [[valo]]säteilynä ja lähettää sen aivoihin näköhermon kautta.
==Eri eläinryhmillä==
===Hyönteisten silmä===
[[Kuva:Dragonfly eye 3811.jpg|thumb|Monella hyönteisellä on [[verkkosilmä]]. Kuvassa [[Sudenkorennot|sudenkorennon]] verkkosilmät.]]
Joillaikin hyönteislajeilla on yksinkertaiset [[pistesilmä]]t. Monella hyönteislajilla on suuret [[verkkosilmä]]t, jotka koostuvat monesta pienestä osasta eli [[ommatidi]]sta. Esimerkiksi kärpäsen yhdessä verkkosilmässä on 4 000 linssiä, ja sudenkorennon silmässä on 10 000 linssiä. Jokainen ommatidi näkee yhden kuvan, jolloin hyönteinen näkee maailman vaaleiden ja tummien täplien kuviona. Hyönteisen näkemä kuva on epätarkka, mutta liikkeen se havaitsee hyvin, ja sillä on laaja näkökenttä. Hyönteiset eivät voi pyörittää silmiään.<ref>Miller 2008, s. 9–11.</ref>
===Kalojen silmä===
Kalan silmät ovat sopeutuneet näkemään veden alla. Niiden silmien linssit ovat pallomaiset eivätkä litteät kuten ihmisellä. Kalan silmässä on värillinen iiris pupillin ymärillä kuten ihmiselläkin. Kalan silmän linssi ei voi kuitenkaan muuttaa muotoaan, vaan tarkentaakseen kuvaa se liikkuu eteen- tai taaksepäin.<ref name=miller-kalat>Miller 2008, s. 13–17.</ref>
Useimpien kalojen silmät ovat eri puolilla päätä. [[Vasarahai]]n silmät ovat kaukana toisistaan ulokkeiden päissä. Joidenkin kalojen silmät ovat pään yläpinnalla, etenkin sellaisten, jotka uivat pohjassa. [[Kampela]]n silmät siirtyvät sen aikuistuessa pään samalle puolelle, ja se ui kyljellään silmät ylöspäin. Suhteellisesti suurimmat silmät ovat päiväaktiivisilla kaloilla ja joillain syvänmeren kaloilla. [[Merihevoset|Merihevonen]] voi liikuttaa kumpaakin silmäänsä itsenäisesti. [[Hait|Hai]] vetää silmänsä päänsä sisään hyökätessään saaliinsa kimppuun, jotta ne eivät vahingoittuisi.<ref name=miller-kalat />
===Sammakkoeläinten ja matelijoiden silmä===
[[Salamanteri]]n silmässä on iso pupilli mutta pieni iiris. Hämärässä salamanterin pupilli laajenee koko silmän levyiseksi, minkä ansiosta se voi nähdä saaliinsa lähes täysin pimeässä. [[Sammakot|Sammakoilla]] on yleensä isot silmät ja hyvä näkö, ja ne pystyvät yleensä näkemään värit. Niiden silmät ovat usein kirkkaan metallinvärisiä ja pystysuuntaiset pupillit. Sammakot käyttävät silmämuniaan myös nielemisen apuna painamalla ruokaa kurkkuun.<ref name=miller-sammakot>Miller 2008, s. 19–23.</ref>
[[Matelijat|Matelijoiden]] silmät ovat muuten samanlaiset kuin muillakin maaeläimillä, mutta ne pystyvät liikuttamaan vain alaluomeaan. Joillakin matelijoilla on pyöreät pupillit, joillakin vaakasuorat ja joillan pystysuorat. Monen liskon ja käärmeen silmää suojaa läpinäkyvä kalvo, jonka se vaihtaa nahanluonnin yhteydessä. [[Kilpikonnat|Kilpikonnilla]] on yleensä suuret silmät päänsä etupuolella, mutta joillain vesikilpikonnilla silmät ovat ylempänä päässä. [[Kameleontit|Kameleontti]] pystyy liikuttamaan silmiään itsenäisesti. [[Tuatara]]lla on päälaellaan kolmas silmä, jossa on linssi ja verkkokalvo.<ref name=miller-matelijat>Miller 2008, s. 23–27.</ref>
===Lintujen silmä===
[[Linnut|Lintujen]] silmät ovat rakenteeltaan paljon ihmisen silmän kaltaiset. Linnuilla on suuret silmät ja tarkka näkö, etenkin [[Kotkat|kotkilla]]. Jotkin linnut näkevät jopa [[ultravioletti]]a väriä, jolla ne havaitsevat saaliin virtsajäljet. Linnut eivät kuitenkaan pysty pyörittämään silmiään. Petolintujen kuten [[Pöllöt|pöllöjen]] silmät ovat pään etuosassa, mikä antaa niille hyvän syvyysnäön. [[Lehtokurppa|Lehtokurpan]] silmät näkevät linnun selkäpuolelle paremmin kuin etupuolelle. Lintumaailman suurimmat silmät ovat [[strutsi]]lla, halkaisijaltaan viisi senttimetriä. Huononäköisin lintu on [[Kiivit|kiivi]], joka elää öisin ja saalistaa hajuaistinsa avulla.<ref name=miller-linnut>Miller 2008, s. 29–35.</ref>
===Nisäkkäiden silmä===
[[Tiedosto:Cats eye.jpg|thumb|150px|Kissan silmä kirkkaassa valossa, pupilli viiruna.]]
[[Kissa]]n pupillit ovat pystysuuntaiset, ja [[Vuohi|vuohien]] ja [[Lammas|lampaiden]] pupillit vaakasuuntaiset. Kaikilla saalistajilla silmät ovat pään etuosassa. Myös [[apinat]] tarvitsevat syvyysnäköä puissa liikkuessaan. Saaliseläinten silmät ovat eri puolilla päätä, jotta ne havaitsisivat vaaran joka suunnasta. [[Virtahepo|Virtahevon]] silmät ovat pään yläosassa, jotta se näkisi vedestä. Vesinisäkkäiden silmät ovat sopeutuneet vesielämään kuten kalojen silmät. [[Kamelit|Kamelien]] ja muiden aavikkonisäkkäiden silmissä on erityisen tuuheat [[kulmakarvat]] ja [[silmäripset]] sekä toiset [[Silmäluomi|silmäluomet]], jotka suojaavat niitä hiekalta. Kissan silmissä on rakenne, joka heijastaa valoa ja antaa kissalle hyvän hämäränäön.<ref name=miller-nisakkaat>Miller 2008, s. 37–45.</ref>
Huononäköisiä nisäkkäitä ovat esimerkiksi [[sarvikuonot]], [[mursu]]t, [[päästäiset]] ja [[myyrät]], joilla on pienet silmät.<ref name=miller-nisakkaat />
== Ihmissilmä ==▼
▲==== Ihmissilmä ====
{{pääartikkeli|[[Ihmissilmä]]}}
[[Kuva:Ihmisen silmä.png|thumb|300px|left|Ihmissilmän osia]]
Ihmisen silmämuna on lievästi litistynyt pallo. Sen etuosassa on läpinäkyvä [[sarveiskalvo]], joka taivuttaa silmään tulevan valon. [[Valo]] kulkee [[pupilli]]n läpi, joka on sarveiskalvon keskellä oleva aukko. Pupillin koko muuttuu valon voimakkuuden mukaan. Pupillia ympäröi [[värikalvo]] eli iiris. Pupillin jälkeen valo kulkee linssimäisen [[mykiö]]n läpi, ja sen avulla silmä voi tarkentaa kuvaa kohteen etäisyyden mukaan. Mykiöstä valo kulkee silmämunan [[Lasiainen|lasiaisen]] läpi silmän takaosaan [[verkkokalvo]]lle valoreseptoreihin. [[Sauvasolu]]t rekisteröivät valon voimakkuuden ja [[tappisolu]]t sen aallonpituuden, mikä tekee [[Värinäkö|värinäön]] mahdolliseksi. [[Näköhermo]] vie näköinformaation sähköimpulsseina aivojen näkökeskukseen, missä syntyy [[Näkeminen|näköaistimus]].<ref>Miller 2008, s. 5–7.</ref>
Silmämunaa suojelee ulkoapäin ihopoimujen muodostamat ylempi ja alempi [[silmäluomi]], joiden vapaa reuna on [[silmäripset|silmäripsi]]en reunustama. Kolmas silmäluomi on [[vilkkuluomi]], joka on ihmisellä surkastunut. Se näkyy silmän sisäkulmassa vain pienenä punertavana jäänteenä. Silmäluomien sisäpintaa sekä silmän näkyvää osaa, "valkuaista" sarveiskalvoa lukuun ottamatta peittää sidekalvo
▲Silmämunaa suojelee ulkoapäin ihopoimujen muodostamat ylempi ja alempi [[silmäluomi]], joiden vapaa reuna on [[silmäripset|silmäripsi]]en reunustama. Kolmas silmäluomi on [[vilkkuluomi]], joka on ihmisellä surkastunut. Se näkyy silmän sisäkulmassa vain pienenä punertavana jäänteenä. Silmäluomien sisäpintaa sekä silmän näkyvää osaa, "valkuaista" sarveiskalvoa lukuun ottamatta peittää sidekalvo (conjunctiva).
== Silmät ravintona ==
[[Lammas|Lampaan]] silmiä käytetään ravintona [[Islanti|Islannissa]]
== Katso myös ==
* [[Silmän evoluutio]]
* [[Googly eyes]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Miller, Sara Swan | Nimeke = Eyes | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Marshall Cavendish Benchmark | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-0-7614-2519-9 }}
* [http://runeberg.org/pieni/4/0096.html Pieni tietosanakirja]
|