Ero sivun ”Benjamin Thompson” versioiden välillä

'''Sir Benjamin Thompson''', tunnettu myös nimellä '''kreivi Rumford''', ([[26. maaliskuuta]] [[1753]] [[Woburn]], [[Massachusetts]], [[Yhdysvallat]] – [[21. elokuuta]] [[1814]] [[Auteuil]], [[Ranska]]) oli yhdysvaltalais-englantilainen hallintoviranomainen, fyysikko ja keksijä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=157–158 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Tiedemiehenä Thompson työskenteli uutterasti kumotakseen vallitsevaa teoreettista käsitystä lämmöstä ja oli osaltaan vaikuttamassa 1800-luvun [[termodynamiikka|termodynamiikan]] vallankumouksessa.  Hän toimi myös [[Lojalisti (Amerikan vallankumous)|lojalistien]] everstiluutnanttina [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodassa]]. Sodan jälkeen Thompson muutti Lontooseen, jossa hänet nimitettiin everstiksi ja lyötiin ritariksi vuonna 1784. Myöhemmin hän muutti [[Baijeri]]in, jossa toimi hallinnon palveluksessa puolustus- ja poliisiministerinä. Thompson uudisti Baijerin armeijan organisaatiota ja hänet nimitettiin [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] [[kreivi]]ksi vuonna 1791. Tämän jälkeen kreivi Rumford palasi Englantiin, jossa julkaisi tieteellistä työtään. Elämänsä viimeiset vuodet kreivi Rumford vietti Ranskassa.

Thompson syntyi kohtuullisen varakkaaseen siirtolaistaustaiseen maanviljelijäperheeseen 26. maaliskuuta 1753 Woburnissa [[Massachusetts]]issa, jossa hänen kotitalonsa toimii nykyään museona.<ref name=":0">Samuel Sewall, A Biography of Benjamin Thompson. http://www.homeofourfathers.com/lisbeth/benjaminthompsonjrlifestory.htm viitattu 14.3.2014. en</ref><ref>Count Rumford Museum and Birthplace. http://members.toast.net/willycw/rumford_museum/index.html viitattu 14.3.2014. en</ref> Benjaminin isä kuoli hänen ollessaan pieni (vuonna 1754) ja hänen äitinsä avioitui nopeasti uudelleen.<ref name=":1">NNBD-tracking the entire world. http://www.nndb.com/people/662/000104350/ viitattu 14.3.2014. en</ref> Benjamin kävi ainoastaan kaksi vuotta virallista koulua ja hän pääsi 13-vuotiaana oppipojaksi arvostetulle kauppiaalle John Appletonille [[Salem (Massachusetts)|Salemissa]]'''. '''Vapaa-ajallaan hän harjoitutti uutterasti matematiikan ja fysiikan taitojaan. Thompson oli 14-vuotiaana kyllin edistynyt algebrassa, geometriassa, astronomiassa ja matematiikassa yleensä, että kykeni laskemaan [[Auringonpimennys|auringonpimennyksen]] neljän sekunnin tarkkuudella.  Englannin ja sen siirtomaiden välillä kasvavat ongelmat katkaisivat kaupallisen uran Salemissa ja Thompson muutti [[Boston]]iin, jossa pääsi kauppa-apulaiseksi. Lopetettuaan työt kaupassa Bostonissa, Thompson sai yhdessä ystävänsä Loammi Baldwinin kanssa oikeuden osallistua professori Winthorpin luonnontieteen kurssille Harvardin Collegessa. 19-vuotiaana hän avioitui itseään 14 vuotta vanhemman eversti Benjamin Rolfen varakkaan lesken Sarah Rolfen kanssa. Sarahin isä, Timothy Walker, oli ministeri ja ensimmäisiä siirtolaisia Rumfordissa (nykyään tunnetaan nimellä [[Concord]], New Hampshire).  Aviopari muutti Portsmouthiin (New Hampshire).<ref name=":2">Online dictionary and thesaurus. http://biography.yourdictionary.com/count-rumford viitattu 14.3.2014. en</ref><ref>Virtual Museum of History. http://www.famousamericans.net/benjaminthompsonrumford/ viitattu 14.3.2014. en</ref>

Avioliitto oli Thompsonin menestyksen perusta. Vaimon myötävaikutuksella hänet nimitettiin majuriksi New Hampshiren armeijassa.<ref name=":0" /> Joulukuussa 1774 Thompson joutui poliittisten jännitteiden vuoksi jättämään vaimonsa ja pienen tyttärensä muuttaessaan Bostoniin, jossa vietti seuraavat 15 kuukautta vakoillen Britannian hallitukselle. Brittien luopuessa Bostonista vuonna 1776, Thompson muutti Lontooseen jättäen lopullisesti vaimonsa.<ref name=":1" />  <ref name=":2" /><ref name=":3">Hugh Rowlinson: The Contribution of Count Rumford to Domestic Life in Jane Austen’s Time. http://www.jasna.org/persuasions/on-line/vol23no1/rowlinson.html viitattu 14.3.2014. en</ref>

Thompson työskenteli Lontoossa Britannian hallitukselle ja tuona aikana hän käytti paljon aikaa tieteellisiin kokeisiin. Hän myös julkaisi ensimmäisen tieteellisen artikkelinsa liittyen ruudin räjähdysvoimaan. Hänet valittiin [[Royal Society]]yn vuonna 1781. Thompson palasi sodan keskelle Yhdysvaltoihin, jossa toimi kaksi vuotta lojalistien upseerina. Rauhan tultua vuonna 1783 Thompson palasi Lontooseen, jossa kuningas [[Yrjö III]] ylensi hänet everstiksi.<ref name=":1" /><ref name=":2" />  

Thompson oli mukana perustamassa Royal Institutionia, josta kuitenkin erosi taloudellisten ja henkilökohtaisten ongelmien vuoksi vuonna 1801  <ref name=":2" />. Thompson muutti Pariisiin vuonna 1804, jossa tutustui kuuluisan kemistin [[Antoine Lavoisier]]in leskeen [[Marie-Anne Pierrette Paulze|Madame Lavoisieriin]], josta tuli hänen toinen vaimonsa. Pari erosi vuonna 1807.

Thompsonin räjähteisiin liittyvät kokeet johdattelivat hänet lämpöön liittyvien ilmiöiden maailmaan, hänen ensimmäinen tieteellinen artikkeli niihin liittyen julkaistiin vuonna 1781.  Baijerissa ollessaan Thompson tutki armeijan tarpeita varten muun muassa erilaisten vaatteiden lämpöominaisuuksia. Ruutikokeidensa aikana Thompson tuli itse vakuuttuneeksi, että [[kalorikki]]teoria ei kyennyt selittämään kaikkea. Thompson jatkoi kokeitaan vuosikausien ajan saadakseen lisätodisteita teorian kumoamiseksi.<ref name=":2" /><ref name=":4" />

Yksi kuuluisimmista Thompsonin kokeista oli hänen havaintonsa tykkien avarrukseen liittyen Münchenissä vuonna 1798. Thompson havaitsi, että sekä irtoava lastu että itse tykki kuumenivat työstettäessä. Kalorikkiteorian perusteella tykin olisi kuulunut menettää lämpöään lastun kuumetessa, koska kalorikki siirtyisi tykistä lastuun.  Kreivi Rumford selitti ilmiön partikkelien värähtelyn avulla. Thompson otaksui, että lämpöä voidaan [[kitka]]n avulla synnyttää rajoittamattoman paljon, jota kalorikkiteorian kannattajat pitivät mahdottomana ajatuksena, koska toisiinsa hangattavat kappaleet hiotuisivathioutuisivat ennen pitkää olemattomiin ja siten syntyvä lämpö olisi äärellinen.<ref name=":2" /><ref name=":4" /><ref name=":5">Department of Philosophy, King’s College London:  A Philosophical Study of the Transition from Caloric Theory of Heat to Thermodynamics. Stud. Hist. Phi. Sci. Vol 25, No. 2. pp. 159–190, 1994.</ref> Samana vuonna Thompson julkaisi kuuluisimman teoksensa ”''An Experimental Enquiry Concerning the Source of Heat Excited by Friction''”. Samanaikaisesti, tietämättä Thompsonin kokeista, [[Humphry Davy]] päätyi samankaltaisiin tuloksiin omissa kokeissaan. Osa Thompsonin kokeista liittyi lämmön [[johtuminen|johtumiseen]] ja toiset [[konvektio]]on. Hän muun muassa päätteli useiden kokeiden pohjalta, että kalorikkien olisi oltava massattomia, joten lämmön selittäminen värähtelyjen avulla olisi paljon luonnollisempaa.<ref name=":5" /> Nykyisen historiantutkimuksen mukaan Thompsonilla ja Davylla oli vaikutusta kalorikkiteorian kaatumiseen 1850-luvulla, mutta vaikutuksen suuruuden arviointi on vaikeaa.<ref name=":4" />

Baijerin aikanaan Thompson tutki aktiivisesti erilaisten vaatemateriaalien lämpöominaisuuksia. Hän teki kokeita muun muassa erilaisten turkkien, villan, silkin, puuvillan ja pellavan ominaisuuksista ja havaitsi ettei lämpö siirry niissä johtumalla vaan [[konvektio]]n avulla. Koska kukaan valmistaja ei ollut kiinnostunut hänen vaatteittensa valmistuksesta, Thompson perusti oman tehtaan. Työntekijöiksi hän palkkasi, työvoimapulasta johtuen, [[München]]in kodittomia ja kerjäläisiä.<ref name=":6">Notes & Records, The Royal Society Journal of the History of Science: http://rsnr.royalsocietypublishing.org/content/53/1/11.full.pdf viitattu 14.3.2014. en</ref> Uudenlaiset vaatteet tulivat ensin armeijan ja myöhemmin myös siviilien käyttöön. Thompson piti vaatteisiin liittyvää tutkimustyötään merkityksellisimpänä, koska niillä oli selkeä yhteys ihmisten terveyteen ja mukavuuteen.<ref>Today in Science History:  http://todayinsci.com/R/Rumford_Benjamin/RumfordBenjamin-Bio-LeadingAmMenOfSci.htm viitattu 14.3.2014. en</ref>

Thompson paranteli ranskalaista De Belloyn kahvinkeitintä ja keksi Pariisissa asuessaan [[perkolaattori]]n.  Keksintö julkistettiin Lontoossa vuonna 1812.<ref>William H. Ukers: All About Coffee. http://www.web-books.com/Classics/ON/B0/B701/39MB701.html viitattu 14.3.2014. en</ref>