Ero sivun ”Kaksoisolento” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 15:
Ikivanhan saksalaisen kansanperinteen mukaan kaikilla elävillä olennoilla on sielullinen kaksoiskappale, joka on näkymätön, mutta muuten täysin identtinen elävän henkilön kanssa. Nämä toiset minät eroavat kummituksista (jotka ilmaantuvat vasta henkilön kuoleman jälkeen), ja usein ne kuvataan ihmisvastineensa henkisinä vastakohtina. Vuonna 1796 saksalainen kirjailija [[Jean Paul|Johann Paul Richter]] keksi näille kaksoiskappaleille nimityksen '''doppelgänger'''.<ref name="merriam" />
 
Kirjallisuudessa kaksoisolennon aihe perustuu yleensä kahden henkilön fyysiseen samankaltaisuuteen tai identtisyyteen, josta koituu yllättäviä seurauksia. Eräseräs varhaisimmista kaksoisolennon kuvauksista on roomalaisen [[Plautus|Plautuksen]] komediassa ''Menaechini'' (206 eaa.). [[William Shakespeare|Shakespearen]] vuonna 1593 kirjoittama [[Hairahduksia]] perustuu Plautuksen aiheeseen.<ref name="hosiaisluoma" /> Kaksoisolennosta tuli suosittu symboli kauhukirjallisuudessa, ja teemasta kehiteltiin hyvin monimutkaisia muunnelmia. Esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski|Fjodor Dostojevskin]] romaanissa ''Kaksoisolento'' (Dvojnik, 1846) köyhä virkailija Golyadkin ajautuu hulluuden partaalle kärsimiensä köyhyyden ja vastakaiuttoman rakkauden vuoksi. Hän näkee oman kaksoisolentonsa, joka onnistuu kaikessa, missä Golyadkin itse on epäonnistunut. Lopulta kaksoisolento onnistuu hävittämään Golyadkinin kokonaan. Toinen tunnettu tarina doppelgängerista esiintyy [[E.T.A. Hoffmann|E.T.A. Hoffmannin]] romaanissa ''Paholaisen eliksiirit'' (Die Elixiere des Teufels 1815).<ref name="britannica" />
 
Uskomuksen kaksoisolento on jokin olento, joka näyttäytyy ihmisen hahmossa olematta kuitenkaan tämä itse. Kaksoisolento voi olla osa ihmisen omaa henkistä olemusta, tai se voi olla erillinen henkiolento tai haltija, esimerkiksi ihmisen [[suojelushaltija]]. Suojelushaltijoista kaksoisolentoina näyttäytyivät toisinaan ainakin kreikkalaisen perinteen [[demoni]] ja suomalaisen perinteen [[luonto (mytologia)|luonto]]. Kaksoisolento saattoi olla myös [[varjosielu]].{{Lähde}}