Versio 26. huhtikuuta 2020 kello 11.02 muokkaa Paj (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 250 muokkausta Ak: Uusi sivu: '''Zoonoosivirologia''' on virustautiopin alue, joka keskittyy eläimistä ihmisiin tai ihmisistä eläimiin siirtyvien virusten eli zoonoosivirusten tutkim...		Versio 26. huhtikuuta 2020 kello 11.07 muokkaa kumoa Paj (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 250 muokkausta viitteiden muoto Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Zoonoosivirologia''' on [[virologia\|virustautiopin]] alue, joka keskittyy eläimistä ihmisiin tai ihmisistä eläimiin siirtyvien [[Virus\|virusten]] eli zoonoosivirusten tutkimiseen. Tutkimuksen kohteena ovat virusten rakenne, esiintyvyys ja evoluutio sekä niihin liittyvien tautien määrittäminen ja syntymekanismi. <ref> {{Verkkoviite\|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/virologian-osasto\|nimeke=Virologian osasto\|julkaisu=Helsingin yliopisto\|ajankohta=2017-03-07\|viitattu=2020-04-26\|ietf-kielikoodi=fi}} </ref> Zoonoosivirusten ilmaantuvuus maailmassa on lisääntynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.<ref> {{Kirjaviite \| Tekijä = Wang, L.-F. , Crameri, G.\|\| Nimeke =Emerging zoonotic viral diseases \| Vuosi =2014 \| Luku = \| Sivu =576 \| Selite = Rev. sci. tech. Off. int. Epiz. 33 (2), 569-581\| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Tunniste = \| www = \| www-teksti =https://www.oie.int/doc/ged/D14089.PDF \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = \| Kieli = {{en }} }} </ref> Myös Euroopassa on 1980-luvun puolivälistä alkaen havaittu sekä uusia eläimistä siirtyneitä viruksia että uudelleen kiertäviä viruksia. Ilmiön pääsyy ovat sellaiset ympäristössä ja ihmisten toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka luovat uusia, joskus ennalta arvaamattomia kohtaamisia ihmisten ja eläinten välille.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Kallio-Kokko, Hannimari. Uzcategui, Nathalie. Vapalahti, Olli. Vaheri, Antti \| Nimeke =Viral zoonoses in Europe \| Vuosi =2005 \| Luku = \| Sivu = \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Tunniste = \| www = https://academic.oup.com/femsre/article/29/5/1051/546449\| www-teksti =https://doi.org/10.1016/j.femsre.2005.04.012 \| Tiedostomuoto = \| Viitattu =25.4.2020 \| Kieli = {{ }} }}</ref> Myös Euroopassa on 1980-luvun puolivälistä alkaen havaittu sekä uusia eläimistä siirtyneitä viruksia että uudelleen kiertäviä viruksia. Ilmiön pääsyy ovat sellaiset ympäristössä ja ihmisten toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka luovat uusia, joskus ennalta arvaamattomia kohtaamisia ihmisten ja eläinten välille. <ref>{{Kirjaviite \| Tekijä =Kallio-Kokko, Hannimari. Uzcategui, Nathalie. Vapalahti, Olli. Vaheri, Antti \| Nimeke =Viral zoonoses in Europe \| Vuosi =2005 \| Luku = \| Sivu = \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Tunniste = \| www = https://academic.oup.com/femsre/article/29/5/1051/546449\| www-teksti =https://doi.org/10.1016/j.femsre.2005.04.012 \| Tiedostomuoto = \| Viitattu =25.4.2020 \| Kieli = {{ }} }}</ref> 2000-luvun epidemiat ovat aiheutuneet nisäkkäiltä saaduista [[koronavirus\|koronaviruksista]]. Vuosien 2003-2004 SARS ja vuonna 2012 tunnistetun MERS-viruksen aiheuttama epidemia olivat sellaisia, kuten myös Kuten WHO:n maaliskuussa 2020 pandemiaksi julistama COVID-19- tauti. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/pandemia-voi-kestaa-kuukausia/?public=5709a19f9ab82e6f37f06a7842f07a1c\|nimeke=Pandemia voi kestää kuukausia\|julkaisu=Lääkärilehti.fi\|viitattu=2020-04-26\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomessa zoonoosivirologiaa opettaa ja tutkii Helsingin yliopisto,<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/virologian-osasto\|nimeke=Virologian osasto\|julkaisu=Helsingin yliopisto\|ajankohta=2017-03-07\|viitattu=2020-04-26\|ietf-kielikoodi=fi}} </ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/viral-zoonoses-research-unit\|nimeke=Viral Zoonoses Research Unit\|julkaisu=University of Helsinki\|ajankohta=2018-04-03\|viitattu=2020-04-26\|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, jonka tutkimuskohteita ovat olleet jyrsijöiden ja niveljalkaisten levittämät virukset, kuten [[Hantavirus\|hanta-]] ja [[Flavivirus\|flavivirukset]]. <ref>https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/virologian-osasto</ref> Keväällä 2020 ▼ ~~Suomessa zoonoosivirologiaa opettaa ja tutkii Helsingin yliopisto,<ref>https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/virologian-osasto </ref>~~ painopisteeksi tuli aikaisemmin tuntematon [[koronavirus]] [[SARS-CoV-2]], jonka perimän tutkijat koettavat selvittää entistä tarkemmin.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.kemianteollisuus.fi/fi/uutishuone/uutiset/helsingin-yliopisto-kartoittaa-koronaviruksen-perimaa-suomalaispotilailta/\|nimeke=Helsingin yliopisto kartoittaa koronaviruksen perimää suomalaispotilailta\|julkaisu=www.kemianteollisuus.fi\|viitattu=2020-04-26\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼ ▲<ref>https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/viral-zoonoses-research-unit</ref>, jonka tutkimuskohteita ovat olleet jyrsijöiden ja niveljalkaisten levittämät virukset, kuten [[Hantavirus\|hanta-]] ja [[Flavivirus\|flavivirukset]]. <ref>https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/virologian-osasto</ref> Keväällä 2020 ▲painopisteeksi tuli aikaisemmin tuntematon [[koronavirus]] [[SARS-CoV-2]], jonka perimän tutkijat koettavat selvittää entistä tarkemmin.<ref>https://www.kemianteollisuus.fi/fi/uutishuone/uutiset/helsingin-yliopisto-kartoittaa-koronaviruksen-perimaa-suomalaispotilailta/</ref> ==Lähteet==

Ero sivun ”Zoonoosivirologia” versioiden välillä