Vuosina 1941–1957 Oulujoki Osakeyhtiö rakensi ja otti tuotantoon Oulujoella seitsemän voimalaitosta<ref>Kuuskoski ym., s. 21–46.</ref>, [[Oulujärvi|Oulujärvestä]] alkaen alavirtaan: [[Jylhämän voimalaitos]], [[Nuojuan voimalaitos]], [[Utasen voimalaitos]], [[Ala-Utoksen voimalaitos]], [[Pällin voimalaitos]], [[Pyhäkosken voimalaitosvesivoimalaitos]] ja [[Montan voimalaitos]]. Viimeksi mainitun yhteyteen rakennettiin Montan kalanviljelylaitos vuonna 1955.<ref>Kuuskoski ym., s. 42</ref> Lisäksi yhtiö rakensi vuosina 1957–1963 ja otti tuotantoon [[Oulujoen vesistö]]n Hyrynsalmen reitin [[Emäjoki|Emäjokeen]] kolme voimalaa ja osti yhden [[Kiehimänjoki|Kiehimänjokeen]] rakennetun valmiin voimalan.<ref>Kuuskoski ym., s. 47–52.</ref> Ne ovat [[Ämmänsaari|Ämmänsaaresta]] alkaen alavirtaan: [[Ämmän voimalaitos]], [[Aittokosken voimalaitos]], [[Seitenoikean voimalaitos]] ja [[Leppikosken voimalaitos]], joka ostettiin [[Kajaani (yritys)|Kajaani Oy:ltä]] vuonna 1962. Yhtiön toteuttama vesivoiman rakentaminen päättyi Aittokosken voimalaitoksen vihkiäisjuhlaan [[6. kesäkuuta]] [[1963]], johon osallistui myös presidentti [[Urho Kekkonen]]. Voimalaitosten rakentamisessa työskenteli enimmillään noin 4 000 henkilöitä ja niiden yhteyteen perustettiin kokonaisia yhdyskuntia, kuten [[Jylhämä]].
