Ero sivun ”Reitkallin kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: Lähde koulun perustamiselle |
Lisäsin jo alkuun maininnan siitä, että Reitkallissa on ollut useita kartonoita. |
||
Rivi 1:
'''Reitkallin kartano''' on [[kartano]] [[Hamina]]ssa, [[Summanjoki|Summanjoen]] länsirannalla [[Reitkalli]]n länsikylässä eli Vanhassakylässä.
== Historia ==
Reitkallissa on ollut ainakin yksi kartano jo 1300-luvun lopulta lähtien. Reitkallin [[rälssi]]säteri on ollut olemassa ainakin jo vuodesta 1383, jolloin pyhän Johanneksen päivänä Viipurissa ruotsalaisperäinen aatelismies Eerikki Lassenpoika, sittemmin [[Vehkalahti|Vehkalahden]] nimismies, osti ritari Erengisle Niilonpojalta, valtakunnandrotsin asettamalta Viipurin komentajalta, kruununmaista tiloja Vehkalahden Reitkallin kylästä. Vuonna 1396 Eerikki Lassenpoika sai näille omistuksilleen vahvistuksen Viipurin uudelta käskynhaltijalta, ritari Kaarle Ulvinpojalta. Vuoden 1396 pergamentin teksti on säilynyt.
Säterin hankkineesta Eerikki Lassenpojasta polveutuu rälssisuku, jonka haarat käyttivät 1500-luvulta lukien vaihdellen nimiä Junkar, Vilken ja [[Husgafvel]]. Nämä sukuhaarat jakoivat keskenään Reitkallin rälssitilukset. Myöhemmin Paljakan tilana tunnettu rälssitilus kuului 1500-luvun lopulla Vilken-sukuhaaralle, ja myöhempi Kitusen tilus Kankaisten Horn-suvulle, jonka uskotaan saaneen perintönä juuri eräiden Vilkenien joitakin maita.
Rivi 11:
== Nykyinen kartano ==
Tila on joko vanhoja Kitusen maakirjatilan tai Paljakan maakirjatilan maita. Molemmat olivat rälssitiloja keskiajalta lähtien. 1750-luvusta lähtien tila kuului
1800-luvun loppupuolella kartano kuului kauppaneuvos Janne (Jean) Bruunille sekä sitten vuoteen 1890 tämän vävylle kenraalimajuri [[Johan Adolf Frey]]. Kartanossa Frey omistautui uudenaikaisten karjanhoitomenetelmien kehittämiseen.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=137 Biografiakeskus, Frey, Johan Adolf]</ref> 1906 kartanon päätilan ostivat eversti Lennart Forsten ja hänen vaimonsa [[Alma Forstén]] tilan silloiselta omistajalta senaattori [[Juhani Arajärve]]ltä. Forstenit siirsivät tilalle [[puutarhakoulu]]nsa, jonka toiminta oli alkanut 1898 (sittemmin [[Reitkallin puutarhakoulu]]).
| |||