Ero sivun ”Kuurin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Vaikutus liiviin |
||
Rivi 18:
}}
'''Kuurin kieli''' viittaa kahteen keskenään sukua olevaan [[Balttilaiset kielet|balttilaiseen kieleen]].
'''Vanhaa kuurin kieltä''' puhuttiin [[Kuurinmaa]]lla [[kuurit|kuurien]] balttilaisen heimon keskuudessa. Kieli hävisi 1600-luvun paikkeilla<ref>http://linguistlist.org/forms/langs/LLDescription.cfm?code=xcu</ref>. Kirjoituksia ei kielestä ole säilynyt, mutta kieli jätti vaikutteita [[Liettuan kieli|liettuan kielen]] ja [[latvian kieli|latvian kielen]] länsimurteisiin. Vanha kuurin kieli on yritetty rakentaa uudelleen latvian, liettuan ja [[muinaispreussin kieli]]en pohjalta. Se on vaikuttanut [[Substraatti (kielitiede)|substraattitasolla]] myös [[Liivin kieli|liiviin]], joka on [[Itämerensuomalaiset kielet|suomen lähisukukieli]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://journal.fi/uralicahelsingiensia/issue/view/uh7/uh7?acceptCookies=1|nimeke=Nro 7 (2015): Contacts between the Baltic and Finnic languages näkymä|julkaisu=journal.fi|viitattu=2020-04-23}}</ref>
'''Uutta kuurin kieltä''' puhuttiin [[Kuurinhaffi]]n alueella. Uuden kuurin puhujat periytyvät vanhan kuurin puhujista, jotka muuttivat haffille 1300–1600-luvuilla. Heidät tunnetaan nimellä [[kurseniekit]]. Kieleen tuli paljon vaikutteita [[saksan kieli|saksan kielestä]]. Noin 60 % uuden kuurin kielen sanoista oli yhteneviä latvian kielen kanssa, 27 % saksan kielen kanssa sekä 13 % liettuan kielen kanssa. Kieli oli käytössä lähinnä niin sanottuna kyökkikielenä eli sitä puhuttiin vain kotona. Kieli kuoli toisen maailmansodan jälkeen, tosin joitakin puhujia saattaa edelleen elää Saksassa, jonne heidät evakuoitiin [[puna-armeija]]n edetessä [[Itä-Preussi]]in.
| |||