Ero sivun ”Peijaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 15:
Aikojen kuluessa suomalaisista karhunpeijaisista on karissut mytologiaa taustalta, ja rituaalit ovat vähentyneet. Joskus peijaiset ovat tarkoittaneet enää yhteistä kokoontumista syömään metsästysporukan kaataman karhun lihaa. Joillakin paikkakunnilla perinne on kuitenkin säilynyt paremmin, ja muistiinmerkittyjen kuvausten ansiosta tiedetään hyvin, miten karhunpeijaisia on ennen vietetty. Myös [[kalevalainen runous|kalevalaisessa runoudessa]] on hyviä kuvauksia peijaisten kulusta. Nykyään onkin jälleen järjestetty peijaisia, joissa noudatetaan tarkoituksella vanhoja perinteitä.
 
== Vanhimmat kuvaukset Peijaisistapeijaisista Suomessa ==
 
[[15. heinäkuuta|15. Heinäkuutaheinäkuuta]] [[1640]] vietettiin [[Turku|Turun]] akatemian vihkimisjuhlaa. Mukana juhlassa oli [[Pietari Brahe]], sekä muu Suomen kermasuomalaisylimystö: Korkeimmatkorkeimmat [[virkamies|virkamiehet]], [[ritari|ritarit]], [[aatelinen|aateliset]], ja [[professori|professorit]].
Mukana vihkimisjuhlassa oli myös [[piispa]] [[Isak Rothovius]] (1572–1652), Rothoviusjoka piti juhlassa niin sanotun ”Suuren Juhlasaarnansa”. Hän kuvaili värikkäin sanoin ”suomalaisten [[taikausko|taikauskoisia]] menoja”, joita hän myös nimitti [[perkele|perkeleen]] palvelemiseksi. Piispan mukaan sairastuessa etsittiin apua ”perkeleeltä”. Rothovius puuttui myös saarnassaan suomalaisten karhuriitteihin: ”Karhua pyytäessään he kuuluvat pimeydessä panevan pystyyn pidot, juovan karhun [[pääkallo|pääkallosta]], murisevan niin kuin karhu murisee, ja niin he kuuluvat hankkivan lisää pyyntionnea”.<ref> ([[ruotsin kieli|ruotsiksi]] ”När the fånga en biörn/skola the i mörkret göra itt gästebudh/dricka biörnens skål vthur hufwudskallen/låta och murra såsom biörnen låter/således skola the så ytterligare lycka.”</ref>) Maininta oliesitettiin solvausmielessäsolvausmielessa esitetty,ja jossasiinä ennustettiin Suomen siirtymistä korkean [[kulttuuri|kulttuurin]] piiriin. Tämä oli myös ensimmäinen kuvaus suomalaisten karhukultista. Rothovius arveli, että akatemian perustaminen olisi voitto muinaiskulttuuria vastaan ja uusi kulttuuri ottaisi vallan.
 
[[Christian Salmenius]] (1700–1791) kertoi teoksessaan ''Historisk och oeconomisk beskrifning öfver Calajoki sockn uti Österbotn'' [[Pohjanmaa|pohjalaisesta]] karhunpeijaisriitistä: ”He täyttivät karhun kallon [[olut|oluella]], ripustivat sen johonkin puunoksaan, ja koko ajan kallon siellä riippuessa ja muutaman juomatipan noruessa siihen jätetyistä pienistä aukoista, he pitivät hauskaa, kumartelivat karhun päätä tai puhuttelivat sitä. Tapa kunnioittaa ruumista irrotettua karhunpäätä ja sitten haudata se suurin ja komein menoin on sekin pappien toimenpitein lopetettu.”