Ero sivun ”Pirjo Mäkelä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tl: mtv-palkinto 1988 |
+ eurooppalaisen tiedelehden muistokirjoitus, maininta maailmanlaajuisen mikrobiologian kattojärjestön puheeenjohtajuudesta (IUMS:n osana toimivat esimerkiksi maailmanlaajuisesti virusten ja sienten nimeämisestä päättävät jaostot) |
||
Rivi 26:
'''Pirjo Helena Mäkelä''' (o.s. '''Hautala''', [[16. joulukuuta]] [[1930]] [[Lahti]]<ref name="kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia | id=6955 | nimi=Mäkelä, Pirjo (1930 – 2011) | tekijä=Korppi-Tommola, Aura | ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 24.11.2011) | viitattu=23.11.2011}}</ref> – [[22. marraskuuta]] [[2011]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/tieteen_akateemikko_pirjo_makela_on_kuollut_3050455.html | Nimeke=Tieteen akateemikko Pirjo Mäkelä on kuollut | Julkaisu=YLE Uutiset | Ajankohta=23.11.2011 | Viitattu=23.11.2011}}</ref>) oli suomalainen [[bakteriologia]]n tutkija ja [[akateemikko]]. Hänen tutkimusryhmänsä kehitti [[Rokotus|rokotteita]], joista esimerkkinä [[epidemia]]uhan alla vuonna 1973 nopeasti kehitetty [[aivokalvontulehdus]]rokote. Mäkelä sai 11. helmikuuta 2003 ensimmäisenä suomalaisena naisena tieteen akateemikon arvonimen<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2003/2_2003/onnea_akateemikko_pirjo_makela!/ | Nimeke=Onnea akateemikko Pirjo Mäkelä! | Julkaisu=Kansanterveys-lehti | Ajankohta=10.1.2004 | Julkaisija=KTL | Viitattu=13.5.2008}}</ref>.
Mäkelä pyrki erityisesti auttamaan kehitysmaiden lapsia ja työskenteli rokotusohjelmissa muun muassa [[Bangladesh]]issa ja [[Filippiinit|Filippiineillä]]. Hän oli [[Kansanterveyslaitos|Kansanterveyslaitoksen]] (ja sen edeltäjien) bakteriologian osaston johtaja ja professori 1965–1991 sekä infektiotautien yksikön päällikkö 1992–1996.<ref name="kansallisbiografia" /> Mäkelä toimi myös Englannissa ilmestyvän ''Microbial Pathogenesis'' -aikakauslehden päätoimittajana ja tuotti uransa aikana yli 200 julkaisua.<ref name="hy">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/akka-info/tiedenaiset/makela.html | Nimeke=Pirjo Mäkelä, kansanterveyden uranuurtaja 1930– | Julkaisu=Tiedenaisia | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=13.5.2008}}</ref> Hän toimi aktiivisesti mikrobiologian alan kansainvälisissä järjestöissä johtaen esimerkiksi eurooppalaista kattojärjestöä (Federation of European Microbiological Societies, FEMS) vuosina 1992–1995 ja kahta maailmanlaajuista kattojärjestöä ([[International Union of Microbiological Societies]], IUMS ja International Endotoxin Society).<ref name="femsle-2012-629301"/>
==Koulutus==
Rivi 32:
==Perhesuhteet==
Mäkelän vanhemmat olivat lehtori Yrjö Eerikki Hautala ja Alli Alexandra Räikkä. Hän oli vuodesta 1954 naimisissa bakteeriopin ja serologian professori [[Olli Mäkelä]]n kanssa.<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 409}}</ref> Mäkelälle syntyi neljä lasta. Hänen nuorimmaisensa [[Tomi Mäkelä]] on biokemian ja molekyylibiologian professori.<ref name="kansallisbiografia" />
==Tunnustukset==
Rivi 41:
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet
<ref name="femsle-2012-629301">{{verkkoviite|osoite=https://academic.oup.com/femsle/article/329/2/101/629301|nimike=P. Helena Mäkelä (1930–2011)| tekijä= Timo K. Korhonen| ajankohta=1.4.2012| julkaisu=FEMS Microbiology Letters, 329 (2): 101| viitattu= 20.4.2020 |kieli={{en}} }}</ref>
}}
== Aiheesta muualla ==
| |||