Ero sivun ”Suitsuke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty tietoja suitsuttamisesta kristillisissä kirkoissa, sekä kuva
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Lisätty linkkejä
Rivi 5:
'''Kristilliset kirkot'''
 
Suitsuttaminen on Vanhan testamentin jumalanpalveluksesta periytyvä kristillinen tapa.Idän kirkossa suitsuttamista alettiin käyttää 400-luvulla ja läntisen kirkon piirissä kaksisataa vuotta myöhemmin. Se on käytössä etenkin [[Katolinen kirkko|katolisessa]] ja [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksisissa kirkoissa]]. Myös protestanttisissa kirkoissa, etenkin [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisessa kirkossa]] suitsuttaminen on säilynyt käytössä lähes keskeytyksettä. [[Luterilaisuus|Luterilaiset kirkot]] Ruotsissa ja USA:ssa ovat 1900-luvun lopulta alkaen ottaa tämän tavan uudelleen käyttöön jumalanpalveluselämässään. [[Martti Luther|Martin Lutherille]] suitsuttaminen kuului jumalanpalvelustapana samaan ryhmään kuin kellojen soitto, alttarikynttilöiden käyttö, se oli ns. [[Adiafora|ardiafora]]- vähemmän tärkeä asia. Myös [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen ev. lut. kirkossa]] on annettu ohjeita miten suitsuttaminen voi tapahtua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://rauhantervehdys.fi/2017/12/suitsutus-lisaantyy-kirkoissa/|nimeke=Suitsutus lisääntyy kirkoissa|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=20.4.2020}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/haku?q=suitsutus|nimeke=SUITSUTTAMISEN OHJE|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=20.4.2020}}</ref>
 
''Läntisissä kirkoissa'' suitsuttamiselle jumalanpalveluksessa on kolme eri kohtaa: Jumalanpalveluksen alussa, evankeliumin lukemisen yhteydessä sekä ehtoollisosan aikana, ennen ehtoollisen viettämistä.
 
Suitsuttaminen tapahtuu yleensä siten, että pappi ottaa vasemmalla kädellä kiinni suitsuttimen ketjun päästä ja oikealla kädellä kiinni ketjusta noin puolivälistä tai lähempää kohti suitsuttimen astiaa. Heilauttamalla oikeaa kättään eteenpäin liturgi tekee pieniä heilautuksia suitsuttimella. Kun avustaja suitsuttaa, avustaja pitää kiinni oikealla kädellään suitsuttimen ketjun päästä ja heiluttaa suitsutinta pitkässä kaaressa edestakaisin.<ref name=":0" />
 
''Ortodoksinen kirkko'' käyttää suitsuketta, joka on tehty puun pihkasta, johon on sekoitettu hajuaineita. Tämä suitsuke esiintyy pieninä palasina, jotka asetetaan erityisessä suitsutusastiassa olevan hehkuvan hiilen päälle. Suitsuke alkaa palaa ja kehittää hyväntuoksuista savua; varsinaisen suitsutuksen tekee pappi tai [[diakoni]] heiluttamalla suitsutusastiaa ristinmuotoisessa kuviossa edessään. Suitsutus kuvaa rukousta:rukous. ihmisenJumalanpalveluksissa rukouksensuitsutetaan tulisiikoneille, noustaikonostaasille kuinja suitsutussavukirkkokansaan Jumalanpäin. kasvojenSuitsuttaminen eteenkuuluu erityisen vahvasti eukaristian sakramentin toimittamiseen, kun ehtoollislahjoja valmistetaan ja pyhitetään. Suitsuttamisia tapahtuu palveluksen aikana useita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/pyhat-perinteet-opettajan-opas/opetusvinkit-ja-tehtavat/4-ortodoksisen-uskon-8|nimeke=Tuohus, lampukka ja suitsutus|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=20.4.2020}}</ref>
 
Erityisen paljon suitsuketta käytetään suuren paaston aikana sekä hautaus- ja muistopalveluksissa. Suitsuttamisia tapahtuu palveluksen aikana useita.
 
Sanalla "suitsuke" viitataan usein [[olibaanihartsi]]in: esimerkiksi Raamatussa ([[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matt.]] 2:11) mainittu suitsuke tarkoittaa olibaanihartsia ja todennäköisesti ''Boswellia sacra'' -puusta saatavaa, jota pidetään laadulta parhaana.<ref name="K&K">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=1915&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 | Nimeke = Suitsukkeen syntysijoilla Omanissa | Tekijä = Päivi Arvonen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kirkko ja kaupunki| Ajankohta = 20.12.2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.8.2008 | Kieli = }}</ref>