Ero sivun ”Leivonmäki” versioiden välillä

1 760 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
 
==Maantiede==
Leivonmäki sijaitsee [[vedenjakaja]]-alueella, josta vedet virtaavat pohjoiseen [[Leppävesi|Leppäveteen]], itään [[Puula]]an, etelään [[Suontee]]seen ja länteen Päijänteen Rutalahteen. Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee kumpareella, joka ulottuu 196 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuvan Kuhasenmäen etelärinteellä. Entisen kunnan korkein kohta Tallimäki Etu-Ikolan kylässä on liki 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajojen Kivisuon ja Haapasuon välissä on [[harju]]jono, joka jatkuu Rutalahden pohjukkaan ja kääntyy siitä koilliseen kohti Toivakan kirkonkylää. Maaston alimmat osat ja järvien rannat ovat laajalti soistuneita, joten Leivonmäen harva asutus on sijoittunut mäkien rinteille ja huipuille. Havumäki oli pitkään syrjäinen metsäkylä, jonne saatiin [[sähkö]] vasta vuonna 1953.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 372–376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.</ref>
 
Leivonmäen suurimman järven [[Rutajärvi (Joutsa)|Rutajärven]] pintaa on laskettu kahdesti, ensin vuosina 1850–1853 ja toisen kerran vuosina 1890–1894, yhteensä noin 3,5 metriä. Järvenlaskujen myötä rannoilta saatiin jonkin verran uutta viljelysmaata.<ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäen maa-alueet koskettivat myös [[Päijänne]]ttä ([[Rutalahti (lahti)|Rutalahdessa]]) ja [[Puula]]a (Lapinkylän alueella).
Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna [[2003]] perustettu [[Leivonmäen kansallispuisto]]. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti.
 
Leivonmäen kautta kulkee [[valtatie 4]] joka on myös tie E75, aikaisemmin [[kantatie 59]], jota pitkin on noin 50 kilometriä [[Jyväskylä]]än, 85 kilometriä [[Heinola]]an ja 120 kilometriä [[Lahti|Lahteen]]. Tie kulki Leivonmäellä alun perin kirkonkylän ja Rutalahden kautta, mutta 1960-luvulla tehdyn tienoikaisun myötä Rutalahti jäi sivuun uudesta tiestä.<ref name="tarmio" />
Leivonmäkeen kuuluu aivan pieni osa [[Päijänne]]ttä [[Rutalahti (lahti)|Rutalahden]] rannalla.
 
Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna [[2003]] perustettu [[Leivonmäen kansallispuisto]]. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti.
==Henkikirjakylät==
Havumäki, Leivonmäki, [[Rutalahti]].<ref name="tarmio"/>
 
== Asutus ja elinkeinot ==
==Liikenne==
Leivonmäen kunta perustettiin vuonna 1870. Tällöin alueella oli 1 384 asukasta. Väkiluku oli suurimmillaan sotien jälkeen, vuoden 1950 asukasluvuksi mainitaan 2 657. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Leivonmäen kyliä: Etu-Ikola, Havumäki, Kivisuo, Kurkijärvi, Lapinkylä, Martinkylä, Rutalahti (liitetty Korpilahdesta vuonna 1935), Savenaho, Taka-ikola, Tikanmäki ja Vartiamäki.<ref name="leivonmaki"/>
Leivonmäen kautta kulkee [[valtatie 4]], aikaisemmin [[kantatie 59]], jota pitkin on noin 50 kilometriä [[Jyväskylä]]än, 85 kilometriä [[Heinola]]an ja 120 kilometriä [[Lahti|Lahteen]]. Tie kulki Leivonmäellä alun perin kirkonkylän ja Rutalahden kautta, mutta 1960-luvulla tehdyn tienoikaisun myötä Rutalahti jäi sivuun uudesta tiestä.<ref name="tarmio"/>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi [[polttoturve]]tehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen luonnonkauniille paikalle Selänpohjaan Rutajärven rannalle. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksen]] kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.<ref name="tarmio" />
==Historiaa==
Leivonmäen seutu oli historiallisena aikana Itä-Hämeen asukkaiden eränkäyntialuetta. Perimätieto kertoo hämäläisten ja savolaisten välisistä yhteenotoista varsinkin Havumäen seudulla, ja näissä kahakoissa kuolleita kerrotaan haudatun varsinkin Säynätjärven Hautasaareen, josta onkin löydetty vainajien luita ja jäänteitä tuohista, joihin ruumiit oli kääritty. Myös [[lappalaiset|lappalaisten]] kerrotaan aikoinaan liikkuneen näillä seuduilla.<ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäki oli vahvasti alkutuotantovaltainen kunta; noin kolme neljännestä ammatissa toimivista kuntalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollisuutta edustivat vain muutamat myllyt ja sahat. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]] Leivonmäen kirkonkylä ja Rutalahti luokiteltiin [[taajama|taajamiksi]].<ref name="tarmio"/>
Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset saivat vuonna 1772 luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui nykyisen vanhan hautausmaan kohdalle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.<ref name="tarmio"/> Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. [[Leivonmäen kirkko|Leivonmäen nykyinen kirkko]] on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna 1960. Sen edeltäjä, [[Theodor Decker]]in suunnittelema, vuonna 1873 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin helmikuussa 1958 sattuneessa [[tulipalo]]ssa kesken korjaustöiden.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 5. Helsinki: Otava, 1963. </ref><ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti [[maaltamuutto|maaltamuuton]] vuoksi. Alun perin kahdeksasta [[kansakoulu]]sta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut. Kunnan liittyessä Joutsaan toimivat vielä Koskikaran koulu Rutalahdessa ja Kurkiauran koulu kirkonkylässä. Vuonna 2013 lakkautettiin Koskikaran koulu.<ref>Sanomalehti name="tarmio"Keskisuomalainen 29.8.2013</ref>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi [[polttoturve]]tehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen luonnonkauniille paikalle Selänpohjaan Rutajärven rannalle. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksen]] kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.<ref name="tarmio"/>
 
Leivonmäen kunta ajautui [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta [[Toivakka|Toivakan]] kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut [[Joutsa]]n kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.<ref>Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007</ref> Valtioneuvosto vahvisti päätöksen [[14. kesäkuuta]] 2007, ja Leivonmäki liittyiliitettiin Joutsaan [[1. tammikuuta]] [[2008]].<ref>Sanomalehti Keskisuomalainen 15.6.2007</ref>
Leivonmäki oli vahvasti alkutuotantovaltainen kunta; noin kolme neljännestä ammatissa toimivista kuntalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollisuutta edustivat vain muutamat myllyt ja sahat. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]] Leivonmäen kirkonkylä ja Rutalahti luokiteltiin [[taajama|taajamiksi]].<ref name="tarmio"/>
 
==Seurakunta ja kirkot==
Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti [[maaltamuutto|maaltamuuton]] vuoksi. Alun perin kahdeksasta [[kansakoulu]]sta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut.<ref name="tarmio"/>
Leivonmäen seutu oli historiallisena aikana Itä-Hämeen asukkaiden eränkäyntialuetta. Perimätieto kertoo hämäläisten ja savolaisten välisistä yhteenotoista varsinkin Havumäen seudulla, ja näissä kahakoissa kuolleita kerrotaan haudatun varsinkinainakin Säynätjärven Hautasaareen, josta onkin löydetty vainajien luita ja jäänteitä tuohista, joihin ruumiit oli kääritty. Myös [[lappalaiset|lappalaisten]] kerrotaan aikoinaan liikkuneen näillä seuduilla.<ref name="tarmio" />
 
Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. Jo vuonna 1772 Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset olivat saaneet luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui Kuhansenmäen rinteelle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.<ref name="tarmio" /> Tämän kirkon jäädessä pieneksi rakennettiin uusi kirkko keskemmälle kylää ja sen ympärille muodostettiin uusi hautausmaa. Vanhan kirkon viereinen hautausmaa sai nimen Vanha hautausmaa, ja leivonmäkiset sankarivainajat on haudattu sinne. Vanhan kirkon hirret myytiin huutokaupalla ja niitä sanotaan käytetyn kirkonkylällä Kanervan matkustajakodin rakentamiseen.<ref name="leivonmaki">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Janne ym (toim.) | Nimeke=Leivonmäen kirja | Julkaisija=Leivonmäen kunta | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-99356-3-0}}</ref>
Leivonmäen kunta ajautui [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta [[Toivakka|Toivakan]] kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut [[Joutsa]]n kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.<ref>Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007</ref> Valtioneuvosto vahvisti päätöksen [[14. kesäkuuta]] 2007, ja Leivonmäki liittyi Joutsaan [[1. tammikuuta]] [[2008]].<ref>Keskisuomalainen 15.6.2007</ref>
 
Leivonmäen toinen kirkko oli [[Theodor Decker]]in suunnittelema puukirkko, ja se valmistui vuonna 1873. Uusi kirkko oli ristin muotoinen pitkäkirkko, jonka päälaivan pituus oli noin 36 metriä ja leveys 12,5 metriä. Saman levyinen oli myös 20 metriä pitkä poikkilaiva. Alkujaan kirkossa ei ollut lainkaan lämmitysjärjestelmää. Myöhemmin sinne asennettiin kolme rimauunia (joista yksi sakastiin), mutta ne eivät riittäneet pitämään yksinkertaisilla ikkunalaseilla varustettua kirkkoa talvisin lämpimänä. Tammikuussa 1958 aloitettiin perusteellinen remontti, jonka yhteydessä kirkko oli tarkoitus sähköistää. Toisin kuitenkin kävi; kirkko syttyi palamaan kesken korjaustöiden ja paloi maan tasalle 12.2.1958. [[Leivonmäen kirkko|Leivonmäen nykyinen kirkko]] on tiilestä ja teräsbetonista valmistettu arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema funtionalistinen kotakirkko, ja se on valmistunut vuonna 1960.<ref name="leivonmaki" />
==Ruokakulttuuri==
Leivonmäen [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla suolakalalaatikko ja uunipuuro.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 90–91 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
24

muokkausta