Ero sivun ”Kryogeniikka” versioiden välillä

Kryoalueen lämpötiloihin päästään [[kompressori]]-[[lauhdutin]]tekniikalla. Nestemäinen [[typpi]], [[happi]] ja [[argon]] valmistetaan [[tislaus|tislaamalla]] ilmasta, joka on puristettu ja jäähdytetty –194 °C:n lämpötilaan. Tislauskolonnissa nestemäisestä ilmasta kaasuuntuu ensin typpi –196 °C asteessa, sitten argon –186 °C asteessa ja happi viimeisenä –183 °C lämmössä. Ilmasta tislaamalla saadaan myös jonkin verran muita jalokaasuja, kuten [[neon]]ia. [[Helium]]inia valmistamiseksisyntyy etsitäänjatkuvasti heliumrikkaitamaaperässä ilmaseoksiaradioaktiivisten esimerkiksimateriaalien maanalaisista[[alfahajoaminen|alfahajoamisessa]] kaivoksistaja se rikastuu [[maakaasu]]un.<ref>{{LähdeVerkkoviite | Osoite = https://scienceblogs.com/startswithabang/2012/12/12/why-the-world-will-run-out-of-helium | Nimeke = Why the World Will Run Out of Helium | Tekijä = Ethan Siegel| Ajankohta = 12.12.2012| Julkaisu = Scienceblogs| Viitattu = 19.4.2020 }}</ref> [[Helium#Tuottaminen|Helium tuotetaan]]kin pääasiassa maakaasusta suodattamalla. Useissa kryotekniikan sovelluksissa haluttu kylmälämpötila saavutetaan käyttämällä nestemäistä typpeä.