Ero sivun ”Ragnar Heikel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, w, kuvakoon määr pois using AWB |
→Sisällissodan jälkeinen aika: - tarkemmin kuolemasta/katoamisesta |
||
Rivi 14:
==Sisällissodan jälkeinen aika==
Heikel siirrettiin sisällissodan jälkeen siihen komppaniaan päälliköksi, joka oli valittu rykmentistä lähetettäväksi 16. toukokuuta 1918 ylipäällikön määräyksestä perustettuun [[Suomen valkoinen kaarti|Suomen valkoiseen kaarti]]in. Suomen valkoisesta kaartista hänet siirrettiin 15. kesäkuuta 1918 [[Yleisesikunta]]an, missä hänestä tuli ulkomaantiedustelusta vastanneen alaosaston päällikkö. Yleisesikunnan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Heikel nimitettiin vuoden 1920 alusta toimisto V:n eli tosiasiallisen tiedusteluosaston johtoon, missä tehtävässä hän jatkoi 1. helmikuuta 1921 asti. Yleisesikunnasta hänet siirrettiin 19. syyskuuta 1921 Sisäasiainministeriön käyttöön ja määrättiin 1. lokakuuta 1921 alkaen [[Petsamo]]n rajavartioston päälliköksi, missä hän yleni myöhemmin rajakomendantiksi. Hänet siirrettiin 1. kesäkuuta 1925 takaisin Yleisesikuntaan, missä hän toimi toimistoupseerina ja 22. syyskuuta 1925 alkaen uudelleen toimisto V:n päällikkönä aina kuolemaansa asti.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/><ref name="elfvengren">Eero Elfvengren ja Einar Laidinen: ''Vakoilua itärajan takana – yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1918–1939'', s. 20–21, 92, 348. Minerva, Helsinki 2012.</ref> Heikel teki vuonna 1926 [[Varsova]]ssa sopimuksen Suomen ja [[Puola]]n yleisesikuntien välisestä [[Neuvostoliitto]]a koskevien tiedustelutietojen vaihdosta.<ref>Elfvengren & Laidinen 2012, s. 116–117.</ref><ref>https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811963?page=20</ref>
[[Tiedosto:Aero K Sald.jpg|pienoiskuva|Aero Oy:n turmakone K-SALD]]▼
==Katoaminen==
▲[[Tiedosto:Aero K Sald.jpg|pienoiskuva|Aero Oy:n turmakone K-SALD]]
Heikel kuoli ilmeisesti lento-onnettomuudessa ollessaan paluumatkalla [[Tallinna]]sta Helsinkiin [[Suomenlahti|Suomenlahdella]] 16. marraskuuta 1927, kun viisi Suomen sotilastiedustelujohtoa virkamatkalla kuljettanutta lentokonetta eksyi sumussa. Muut koneet onnistuivat laskeutumaan, mutta Heikeliä kuljettanut Aero Oy:n [[Junkers F 13]] K-SALD -kone katosi jäljettömiin. Muut samassa koneessa olleet olivat ratsumestari Armas Klinthe, lentäjä Kalle Karlstedt ja mekaanikko K. Petzold. Heikelin viralliseksi kuolinsyyksi merkittiin hukkuminen, mutta liikkui myös salaliittoteorioita, joiden mukaan kone miehistöineen olisi kaapattu [[Neuvostoliitto]]on.<ref>Jarmo Huhtanen: [https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006478458.html Salaisen tiedon sotilaat – Uusi väitöstutkimus paljastaa, että Suomen sotilastiedustelulla on syvät juuret tsaarin Venäjällä.] (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 19.4.2020. Viitattu 19.4.2020.</ref><ref>Hakkapeliitta 49/1927 s. 20</ref>
==Luottamustoimet==
| |||