Ero sivun ”Ruby” versioiden välillä

 

Kielen kaikki elementit ovat objekteja, myös funktiot ja numerot. Esimerkki:

1.class # => Fixnum: numero 1 on olioluokan Fixnum instanssi

7.times do

end

# tulostaa seitsemän +-merkkiä.

 

Lohkot ovat Rubyssa tärkeä käsite. Niiden avulla toteutetaan muun muassa iteraatio, ja ne ovat hyvin käteviä luotaessa takaisinkutsumetodeja. Lohko voidaan määritellä joko symbolien { } avulla tai do ... end -rakenteella:

[ 3, 1, 7, 0 ].sort.reverse.each do |i|

print i*i

end

# tulostaa "49910"

Yllä olevassa lista ensin järjestetään ja käännetään ja lopuksi arvot sijoitetaan yksi kerrallaan i:hin ja suoritetaan print i*i.

 

Jokainen Rubyn metodi käsittää implisiittisenä parametrina lohkon, jota käyttäjä voi kutsua metodin sisällä yield-lauseen avulla. Esimerkiksi seuraava lohko suoritetaan kolme kertaa:

def kolme_kertaa

yield

print "Heippa"

end

 

Monet asiat Rubyssa näyttävät tavanomaiselta ohjelmointikieleltä, mutta todellinen implementaatio vaatii niiden muuttamista oliomallin mukaiseksi sisäisesti (usein ohjelmointikielissä tätä kutsutaan syntaktiseksi sokeroinniksi). Esimerkiksi "1+1" on vain merkintä olion "1" metodikutsulle "+" argumenttina toinen olio "1". Sama pätee Rubyssa moneen asiaan, mikä voi jättää aloittelijalle hieman sekavan kuvan kielestä.