Ero sivun ”Nokia (yritys)” versioiden välillä

273 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
5G-haasteista
(2019 luvut)
(5G-haasteista)
Nokia kehitti ja valmisti myös [[tietokone]]ita ja niiden [[oheislaite|oheislaitteita]], muiden muassa [[Mikko (minitietokone)|Mikko]]- ja [[MikroMikko]]-tuotenimillä. 1990-luvulla Nokia käytti resurssinsa hyvin pitkälle pelkästään matkapuhelimiin, niiden verkkotuotteisiin ja muihin tietoliikennealan järjestelmiin. Tällöin se luopui [[televisio]]- ja tietokonetoiminnoistaan. Puunjalostus myytiin 1989–1991, kumiteollisuus 1988–1995, tietokoneet [[ICL|ICL:lle]] 1991, kaapelituotanto 1995 NKF:lle ja televisiot 1996 Semi-Techille.
 
=== Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja ===
=== Nokia maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ===
[[Tiedosto:Jorma Ollila 2013.jpg|pienoiskuva|[[Jorma Ollila]] oli Nokian toimitusjohtajana 1992–1999, pääjohtajana 1999–2006 ja hallituksen puheenjohtajana 1999–2012.]]
[[Kalle Isokallio]] seurasi Vuorilehtoa toimitusjohtajana vuonna 1990. Samana vuonna [[Jorma Ollila]] aloitti Nokia-Mobiran toimitusjohtajana. Vuosi 1991 oli Nokialle yhtiön sen astisen historian surkein ja yhtiön myynti oli lähellä. Isokallio erotettiin toimitusjohtajan paikalta ja Simo Vuorilehto jäi puolestaan eläkkeelle. Jorma Ollila aloitti vuonna 1992 Nokian uutena toimitusjohtajana ja samana vuonna yhtiö julkisti ensimmäisen [[GSM|GSM-puhelimensa]], [[Nokia 1011|Nokia 1011:n]].<ref name="YLE"/><ref name="IL"/>
 
[[Olli-Pekka Kallasvuo]] aloitti Jorma Ollilan seuraajana Nokian toimitusjohtajana kesäkuussa 2006. Nokian tuotteiden keskeiseksi ongelmaksi Kallasvuon kaudella muodostui yhtiön käyttämän [[Symbian OS|Symbian-käyttöjärjestelmän]] vanhentuminen: jokainen Nokia-puhelin vaati oman Symbian-versionsa, joita oli käytössä pahimmillaan yli 50. Nokia oli jo vuonna 2002 käynnistänyt [[Anssi Vanjoki|Anssi Vanjoen]] koordinoiman kehitystyön uuden Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän luomiseksi. Tuloksena oli [[Maemo|Maemo-käyttöjärjestelmän]] julkistaminen vuonna 2007. Myöhemmin Nokian kumppaniksi Maemo-projektiin tuli [[Intel]] ja yhtiöt ryhtyivät kehittämään uutta [[MeeGo|MeeGo-käyttöjärjestelmää]]. Ensimmäinen MeeGo-pohjainen älypuhelin, [[Nokia N9]], julkistettiin vuonna 2011.<ref name="ttnnt"/>
 
Saksan Bochumin tehdas suljettiin kesäkuussa 2008.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Seppälä, Jarmo| Julkaisu=Tekniikka & Talous | Osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/ict/article77089.ece?s=l&wtm=-14042008 | Nimeke= Nokialta 200 miljoonaa euroa Bochumiin | Ajankohta= 9.4.2008 | Viitattu=4.11.2008}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1437416&s=r | Nimeke=Nokia viilaa taas | Julkaisu=Talouselämä | Ajankohta=4.11.2008 | Viitattu=4.11.2008}}</ref> Vielä vuoden 2010 helmikuussa Nokialla oli 10 matkapuhelintuotantolaitosta yhdeksässä eri maassa (Brasilia, Iso-Britannia, Etelä-Korea, Intia, Kiinan [[Peking]] ja [[Dongguan]], Meksiko, Romania, Suomi sekä Unkari). Tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä Nokialla oli joulukuussa 2008 yli 39&nbsp;000, jotka toimivat 16 eri maassa.<ref name="apl">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scribd.com/doc/21458614/Nokia-vs-Apple-Complaint | Nimeke = Nokia vs Apple Complaint | Julkaisija = Nokia Oyj | Ajankohta = 22.10.2009 | Julkaisu = Scribd | Viitattu = 23.10.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Syyskuussa 2010 Kallasvuo irtisanottiin ja hänen seuraajakseen tuli kanadalainen [[Stephen Elop]]. Pian tämän jälkeen Anssi Vanjoki ilmoitti irtisanoutumisestaan. Vanjoki oli yrityksen toinen vahva henkilö, joka oli ollut vahva ehdokas Kallasvuon seuraajaksi.<ref name="isv">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000290067.html | Nimeke =Vanjoki oli vahva ehdokas Nokian toimitusjohtajaksi| Tekijä=Koskinen, Mika |Julkaisu =Ilta-Sanomat | Ajankohta =13.9.2010 | Viitattu = 13.9.2010}}</ref> Kilpailu globaaleilla älypuhelinmarkkinoilla oli kiristynyt. Nokia hallitsi maailmanlaajuisia markkinoita, mutta uudet kilpailijat uhkasivat Yhdysvalloissa ja halpamarkkinoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.theglobalist.com/storyid.aspx?StoryId=8616 | Nimeke=Apple Vs. Nokia: The Global Smartphone Rivalry | Tekijä=Steinbock, Dan | Julkaisu=The Globalist | Kieli={{en}} | Ajankohta=9.8.2010 | Viitattu=7.7.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://blogs.hbr.org/cs/2010/06/apple_iphone4_success_masks_gl.html | Nimeke=Apple iPhone4 Success Masks Global Strategic Challenges | Julkaisu=blogs.hbr.org | Julkaisija=Harvard Business Review | Kieli={{en}} | Tekijä=Steinbock, Dan | Ajankohta=25.10.2010 | Viitattu=7.7.2019}}</ref>
Nokia ilmoitti 3. syyskuuta 2013 [[Microsoft]]in ostavan yhtiön matkapuhelinliiketoiminnan.<ref>[http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/09/03/microsoft-ostaa-nokian-matkapuhelimet/201312189/170 Microsoft ostaa Nokian matkapuhelimet]</ref> Samalla Nokian toimitusjohtajana toiminut Stephen Elop siirtyi Microsoftille, Risto Siilasmaa siirtyi Nokian väliaikaiseksi pääjohtajaksi ja talousjohtaja [[Timo Ihamuotila]] puolestaan yhtiön toimitusjohtajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/microsoft_ostaa_nokian_puhelinliiketoiminnan/6811366 | Nimeke = Microsoft ostaa Nokian puhelinliiketoiminnan | Julkaisija = Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi | Viitattu = 3.9.2013}}</ref> Microsoft maksoi lopulta Nokian matkapuhelinliiketoiminnasta yhteensä 5,61 miljardia euroa ja yritysjärjestely toteutui huhtikuussa 2014. Nokialla oli vuonna 2014 enää alle 7&nbsp;000 työntekijää Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://company.nokia.com/sites/default/files/download/investors/nokia_ar14_fi_full.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Julkaisu=company.nokia.com | Nimeke = Nokia vuonna 2014 | Julkaisija=Nokia Oyj | Viitattu=3.1.2016}}</ref>
 
Ennen matkapuhelinyksikön myyntiä Nokia oli ostanut kesällä 2013 Siemensin osuuden Nokia Siemens Networks -yhteisyrityksestä, minkä jälkeen siitä tuli Nokian tytäryhtiö ''Nokia Solutions and Networks'' (lyh. '''NSN''').<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000002665959.html | Nimeke=Nokia: NSN:stä tulee NSN | Ajankohta=7.8.2013 | Julkaisu=hs.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat}}</ref> Matkapuhelinyksikön myynnin myötä NSN:n verkkoliiketoiminnasta oli tullut Nokian päätoimiala. NSN nimettiin Nokia Networksiksi ja sen toimitusjohtajasta [[Rajeev Suri]]sta tuli koko Nokian uusi toimitusjohtaja huhtikuussa 2014.<ref name="oma-aika">{{Verkkoviite | Osoite=https://omaaikalehti.fi/artikkeli/nokia--suomalainen-ihme-ja-sen-tuho-6.147.15081.2208788d7e | Nimeke=Nokia – suomalainen ihme ja sen tuho | Tekijä=Aaltonen, Jarmo | Julkaisu=Oma Aika -lehti | Julkaisija=Fokus Media Finland Oy | Viitattu=30.6.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.svt.se/nyheter/uutiset/rajeev-suri-nokian-toimitusjohtajaksi | nimeke=Rajeev Suri Nokian toimitusjohtajaksi | ajankohta=29.4.2014 | julkaisu=svt.se | Julkaisija=SVT Nyheter}}</ref> Suri siirtyy syrjään tehtävästä elokuun lopussa 2020 ja toimii yhtiön hallituksen neuvonantajana tammikuun 2021 alkuun saakka<ref name=YleSuri/>.
 
[[HERE|HERE-liiketoiminnan]] Nokia myi elokuussa 2015 saksalaisille autonvalmistajille: [[Audi]]lle, [[BMW]]|BMW:lle]] ja [[Daimler (yritys)|DaimlerDaimlerille]]ille. Kauppa toteutui vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/nokia_myy_here-karttapalvelun_saksalaisille_autonvalmistajille/8198881 | Nimeke = Nokia myy Here-karttapalvelun saksalaisille autonvalmistajille | Julkaisija = Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi | Ajankohta = 3.8.2015 | Viitattu = 3.8.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.cnet.com/news/nokia-sells-here-maps-business-to-carmaker-consortium-of-audi-bmw-and-daimler/#ftag=CAD590a51e/ | Nimeke=Nokia sells Here maps business to carmakers Audi, BMW and Daimler | Ajankohta=3.8.2015 | Tekijä=Trenholm, Richard | Julkaisu=CNet | Kieli={{en}} | Viitattu=29.6.2019}}</ref>
 
Nokia teki ostotarjouksen yhdysvaltalais-ranskalaisesta verkkoyhtiöstä [[Alcatel-Lucent]]ista huhtikuussa 2015. Yrityskauppa saatiin päätökseen marraskuussa 2016 ja Nokia maksoi yhtiöstä kokonaisuudessaan 15,6 miljardia euroa. Nokian mukaan Alcatel-Lucent -kauppa viimeisteli yhtiön muutosvaiheen, joka oli alkanut Siemensin osuuden ostolla Nokia Siemens Networkista vuonna 2013 ja jatkunut matkapuhelinyksikön sekä HERE:n myynnillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.arvopaperi.fi/uutiset/alcatel-lucent-on-nyt-kokonaan-nokian-100-prosenttia-tayteen-tanaan/c56c34f3-e074-34c1-8ee5-1032f9e3a56a | Nimeke=Alcatel-Lucent on nyt kokonaan Nokian – 100 prosenttia täyteen tänään | Ajankohta=2.11.2016 | Tekijä=Räikkönen, Alexandra | Julkaisu=Arvopaperi | Viitattu=29.6.2019}}</ref> Nokian Alcatel-Lucent -kauppa oli Suomen historian suurin yrityskauppa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/nakokulma_nokia_hamuaa_takaisin_maailman_valtiaaksi/7930187 | nimeke = Näkökulma: Nokia hamuaa takaisin maailman valtiaaksi | julkaisija = Yle Uutiset | julkaisu=yle.fi |viitattu = 15.4.2015 | tekijä = Parviainen, Aapo | ajankohta = 15.4.2015}}</ref>
 
Julkisuudessa ounasteltiin kesällä 2015, että Nokia suunnittelee matkapuhelinten suunnittelun aloittamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/saksalaislehti_nokia_suunnittelee_paluuta_kannykkabisnekseen/8088552 | Nimeke = Saksalaislehti: Nokia suunnittelee paluuta kännykkäbisnekseen | Tekijä =Hentunen, Mika | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisija =Yle Uutiset | Julkaisu=yle.fi | Viitattu = 18.6.2015}}</ref> Keväällä 2016 Nokia ilmoitti antavansa tavaramerkkinsä käyttöoikeuden suomalaiselle [[HMD Global]]ille matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa.<ref name="HMD">{{Verkkoviite | Osoite = http://company.nokia.com/fi/uutiset/lehdistotiedotteet/2016/05/18/nokia-allekirjoitti-strategisen-tavaramerkki-ja-patenttilisenssisopimuksen-joka-antaa-hmd-globalille-oikeuden-kayttaa-nokian-tavaramerkkia-matkapuhelinten-ja-tablettien-valmistuksessa | Nimeke = Nokia allekirjoitti strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD Globalille oikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa | Ajankohta = 18.5.2016 | Julkaisija =Nokia Oyj | Viitattu = 18.5.2016}}</ref>
 
=== Nokia ja 5G ===
Nokia esitteli ensimmäisen valmiin [[5G|5G-valmiin]] verkkonsa vuonna 2016 ja yhtiön arvioitiin olevan hyvissä asemissa 5G-kilpailussa Huaweita ja Ericssonia vastaan. Vuoden 2019 lokakuussa Nokia antoi kuitenkin tulosvaroituksen, jonka yhteydessä Rajeev Suri sanoi osan 5G:n alkuvaiheeseen liittyvistä riskeistä olevan toteutumassa. Samalla Nokia alensi näkymiään ja keskeytti osingonmaksun perustellen päätöstä 5G:n vaatimilla lisäinvestoinneilla. Markkinoilla tulosvaroitus otettiin suurena pettymyksenä ja Nokian kurssi romahti 24 prosenttia.<ref name="IS">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000006425591.html | Nimeke=Nokia palaa kulta-aikojen johtajien käsiin – mutta ratkaiseeko se yhtiön vakavat ongelmat? | Tekijä=Okkonen, Katja | Ajankohta=2.3.2020 | Julkaisu=is.fi | Julkaisija=Taloussanomat | Viitattu=18.4.2020}}</ref>
 
Risto Siilasmaa kertoi joulukuussa 2019 jättävänsä hallituksen puheenjohtajan tehtävät kevään yhtiökokouksessa, jossa hänen tilalleen nousisi Sari Baldauf. Vuoden 2020 alussa huhut Nokian ongelmista kiihtyivät, kun [[Deutsche Telekom]]in kerrottiin arvioineen Nokian 5G-tuotteet markkinoiden heikoimmiksi ja [[Bloomberg L.P.|Bloombergin]] mukaan yhtiö olisi arvioimassa strategisia vaihtoehtoja, kuten liiketoimintojen myyntiä tai yritysjärjestelyjä. Nokia tiedotti maaliskuun alussa [[Fortum]]in toimitusjohtajan [[Pekka Lundmark]]in seuraavan Rajeev Suria Nokian johdossa syyskuussa 2020.<ref name="IS"/>
 
== Liiketoiminta ==
* Nokia Enterprise
 
Verkkoliiketoiminnan kuuden yksikön lisäksi Nokialla oli myös seitsemäs liiketoimintaryhmä: tulevaisuuden teknologioihin ja lisensointiin keskittynyt ''Nokia Technologies'', mitä kautta yhtiö on muun muassa lisensoinut Nokia-tavaramerkin käyttämisen yksinoikeudella [[HMD Global]]ille sen puhelimissa ja tableteissa.<ref name="AR2018"/> Nokia Technologies hallinnoi myös Nokian mittavaa patenttisalkkua, jossa oli ennen Alcatel-Lucentin ostoa noin 30&nbsp;000 patenttia ja kaupan myötä yhtiö sai patentteja noin 38&nbsp;000 lisää. Matkapuhelinajoilta Nokialla on vielä tuhansittain patentteja, ja matkapuhelimia valmistavat yritykset joutuvat maksamaan niistä lisenssimaksuja. Nokia on tehnyt laajoja lisenssisopimuksia muun muassa Applen, [[Xiaomi]]n ja [[Huawei]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-8642716 | Nimeke=Nokian patenttisalkku on huippukannattava ja entistäkin pulleampi | Ajankohta=3.2.2016 | Tekijä=Parviala, Antti | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=6.7.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nokia-saa-edelleen-tuhdit-lisenssitulot-maailman-kannykkavalmistajilta/a3abbd27-0afb-3978-a9cd-39214b610c52 | Nimeke=Nokia saa edelleen tuhdit lisenssitulot maailman kännykkävalmistajilta | Tekijä=Leskinen, JR | Ajankohta=2.5.2018 | Julkaisu=Tekniikka & Talous | Viitattu=6.7.2019}}</ref>
 
Nokian tutkimus- ja kehitysyksikkö toimii ''[[Nokia Bell Labs]]'' -nimellä.<ref name="AR2018"/> Bell Labs siirtyi Nokialle Alcatel-Lucent -kaupan mukana vuonna 2015. Tutkimusyksikön tutkijoille on sen historian aikana myönnetty seitsemän [[Nobelin fysiikanpalkinto]]a. Vuonna 2014 Bell Labs sai ensimmäisen [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobelinsa]]. Tunnetuin Bell Labsin keksinnöistä lienee [[laser]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7931129 | Nimeke=Laserin kehittänyt Bell Labs tulossa kaupassa Nokialle – "Arvoa vaikea mitata" | Ajankohta=16.4.2015 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=6.7.2019}}</ref>
10 292

muokkausta