Ero sivun ”Etunimi” versioiden välillä

618 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
'''Etunimi''' erottaa ihmisyksilön muista yhteisön — erityisesti suvun tai perheen — jäsenistä, joilla on sama [[sukunimi]]. Joissain kulttuureissa on käytössä pelkästään etunimi (esimerkiksi [[Islanti]]) tai etunimeä käytetään julkisessakin viestinnässä, vaikka sukunimetkin ovat olemassa (esimerkiksi [[Thaimaa]]).
 
Etunimi voi olla sidonnainen [[Sukupuoli|sukupuoleen]]. Yhdellä ihmisellä voi olla useampikin kuin yksi etunimi, mutta yleisessä käytössä '''puhuttelu-''' eli '''kutsumanimenä''' on tavallisesti vain yksi etunimistä, useimmiten ensimmäinen, ja muut nimet merkitään virallisiin asiakirjoihin, hakuteoksiin ja matrikkeleihin. Suomessa nykyisin lapselle on annettava 1–4 nimeä, mutta edellisenvuonna 2019 kumotun nimilain aikana{{milloin}} enimmäismääränä oli kolme etunimeä; Suomessa on silti vielä elossa henkilöitä, joilla on tätä edeltäneen lainsäädännön peruina enemmän kuin kolme etunimeä, esimerkiksi [[Gustav Hägglund|Johan Edvin Birger Gustav Hägglund]].
 
Jos kahdella ihmisellä on sama nimi, heidän sanotaan olevan keskenään ''kaimoja''. Jos henkilöiden sekä etu- että [[sukunimi|sukunimet]] ovat samat, puhutaan täyskaimuudesta. Yleisnimillä vastaavaa ilmiötä kutsutaan [[homonymia]]ksi.
[[Kristinusko|Kristillisissä]] maissa monet tavalliset etunimet on saatu [[Raamattu|Raamatusta]] ja monet niistä ovat [[heprea]]laista alkuperää. Suomalaisen almanakan etunimistä noin 40 prosenttia on kirkollista alkuperää (2008).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Sivu=63 | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref> Länsimaissa käytetään myös [[Antiikin Kreikka|antiikin kreikkalaisilta]] ja [[Antiikin Rooma|roomalaisilta]] saatuja etunimiä (esimerkiksi [[Markus]] ja [[Laura (nimi)|Laura]]), joista monet ovat samalla [[pyhimys]]ten nimiä. Yleisiä ovat myös germaaneilta (esimerkiksi [[Eero]] ja [[Emma (nimi)|Emma]]) ja kelteiltä periytyvät nimet sekä nimet, jotka tarkoittavat jotain asiaa (kuten [[Satu (nimi)|Satu]] tai [[Vuokko (nimi)|Vuokko]]). [[Kansallisromantiikka]] on toisinaan nostanut esiin myös kansojen vanhoja omia nimiä. Suomessa tällainen nimilähde on ollut [[Kalevala]]. Osa [[suomalaiset muinaisnimet|suomalaisista muinaisnimistä]] onkin 1800- ja 1900-luvulla tullut uudestaan käyttöön.
 
Lapsi saa Suomessa nimen seuraavasti: Sairaala lähettääilmoittaa tiedon elävänä syntyneestä lapsesta [[Maistraatti|maistraatille]]väestötietojärjestelmään. Jos lapsi syntyy jossakin muualla kuin sairaalassa, avustavan lääkärin, kätilön tai sairaanhoitajan on ilmoitettava syntymä. Muussa tapauksessa äidin tai lasta hoitavan henkilön on ilmoitettava syntymästä terveydenhuollon toimintayksikölle taikka terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka välittääilmoittaa tiedon maistraattiinväestötietojärjestelmään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100128#L4P32|nimeke=FINLEX Syntymätodistusta® ei- SuomessaAjantasainen käytetä.lainsäädäntö: [[Väestörekisterikeskus]]Valtioneuvoston lähettääasetus… rekisteröintitiedot128/2010|tekijä=Edita edelleenPublishing lastenOy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2020-04-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> vanhemmilleSyntymätodistusta ei Suomessa käytetä. Vanhemmat antavat lapselle yhdestä neljään <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005949623.html|nimeke=Nämä 15 asiaa muuttuvat ensi vuonna|tekijä=Mika Lehto-IS, STT|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2018-12-28|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> etunimeä ja ilmoittavat rekisteröintitiedot väestörekisteriinDigi- ja väestötietovirastolle taikka evankelisluterilaiseenevankelis-luterilaisen tai ortodoksiseenortodoksisen kirkon seurakuntaansa. Ahvenanmaan maakunnassa rekisteriviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto. Lapselle on annettava etunimi kahdenkolmen kuukauden kuluessa hänen syntymästään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946#L3P22|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Etu- ja sukunimilaki 946/2017|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2020-04-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Suomessa kaikki yleisimmät etunimet on merkitty [[almanakka]]an jonkin vuoden päivän kohdalle, jolloin on tämännimisten henkilöiden [[nimipäivä]].
Jos ihmisellä on ainakin kaksi etunimeä, hänen huoltajansa tai hän itse voi valita jonkin nimistä puhuttelunimekseen (kutsumanimekseen). Useimmat ihmiset käyttävät puhuttelunimenä ensimmäistä etunimeään, jotkut käyttävät toista, kolmatta tai neljättä taikka kahta tai kolmea nimeä yhdessä: [[Maria Kaisa Aula]]. Jotkut käyttävät nimikirjaimia puhuttelunimenomaisesti tai nimikirjaimia lisänä erotukseksi muista samannimisistä: [[K.&nbsp;J.&nbsp;Lång]], [[J. P. Roos|J.-P.&nbsp;Roos]], [[Risto E. J. Penttilä|Risto&nbsp;E.&nbsp;J.&nbsp;Penttilä]].
 
Nykyisin mm.muun muassa Suomessa useimmilla ihmisillä on vähintään kaksi etunimeä. Tästä huolimatta arkikäytössä useimmilla on vain yksi etunimi, kutsumanimi. Aikaisemmin kaksi- tai useampinimisyys on voinut olla luonteeltaan erilaista kuin nykyisin, sellaista, että samasta ihmisestä todella on yleisesti käytetty kahta tai useampaa etunimeä.<ref>Eero Kiviniemi: Rakkaan lapsen monet nimet</ref>
 
== Etunimi ja sukupuoli ==
Muinaiset suomalaiset etunimet liittyivät esimerkiksi vuodenaikoihin, urheuteen, onnenodotuksiin, ammattiin tai talon nimeen. Naisten nimissä on usein pääte -kki. Vanhoja suomalaisia nimiä ovat esimerkiksi [[Toivo (nimi)|Toivo]] ja [[Tuulikki (nimi) |Tuulikki]].<ref>Riihonen 1992, s. 7.</ref>
 
Muinaiset [[Skandinavia|skandinaaviset]] ja [[Germaanit|germaaniset]] nimet ovat tavallisesti kaksiosaisia ja kertovat taisteluista ja vahvoista [[Eläin|eläimistä]], kuten [[karhu]]sta tai [[kotkat|kotkasta]]. Viikinkiaika levitti skandinaavista nimistöä myös muualle [[Eurooppa]]an.<ref name="Riihonen_13">Riihonen 1992, s. 13.</ref>
 
===Espanja===
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946 Etu- ja sukunimilaki (946/2017).] Finlex.
* [http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 VäestörekisterikeskuksenDigi- ja väestötietoviraston nimipalvelu].
* [http://www.maistraattidvv.fi/ MaistraatitDigi- ja väestotietovirasto.]
* [http://www.etunimet.net/ Suomalaiset etunimet.] Etunimet.net.
* [http://etunimi.fi/ Suomalaiset etunimet ja nimipäivät.] Etunimi.fi.
76

muokkausta