Versio 8. marraskuuta 2018 kello 16.01 muokkaa Palosirkka (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 15 839 muokkausta lämmönjohtavuus ← Vanhempi muutos		Versio 18. huhtikuuta 2020 kello 12.33 muokkaa kumoa Jawacz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 3 577 muokkausta alkuun malline, lähde- ja selvennyspyynöt tekstiin Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~:Hakusana "johtavuus" ohjaa~~{{Ohjaa tänne~~, se~~\|johtavuus\|\|Se voi viitata myös [[lämmönjohtavuus\|lämmönjohtavuuteen]].}} '''Sähkönjohtavuus''' eli '''konduktiivisuus''' (tarkemmin sanottuna ''ominaissähkönjohtavuus'' tai ''ominaiskonduktanssi'', tunnus σ tai γ) on [[ominaisvastus\|resistiivisyyden]] käänteisarvo. Aineen ominaissähkönjohtavuuden [[SI-järjestelmä]]n mukainen perusyksikkö on 1/(Ω·m), jonka johdannaisyksikkö on S/m, [[siemens]]iä / metri. ~~"Sähkönjohtavuudella"~~Termillä ''sähkönjohtavuus'' viitataan toisinaan myös [[konduktanssi]]in (tunnus G), joka on [[resistanssi]]n käänteisarvo. Teollisuudessa usein käytetty sähkönjohtavuuden yksikkö on %I.A.C.S (International annealed copper standard). Kun standardi määritettiin, valittiin puhtaan kuparin johtavuuden arvoksi 100 %I.A.C.S. Valmistus- ja [[raffinointi\|raffinointimenetelmien]] kehittymisen ansiosta parhaiden [[kupari]]laatujen johtavuus on nykyään noin 102 %I.A.C.S.{{Lähde}} Johtimien sähkönjohtavuuteen vaikuttavat laskevasti: [[metalli]]ssa olevat seosaineet ja epäpuhtaudet johtimen lämpötila (~~metalleissa~~Metalleissa lämpötilan kasvattaminen pienentää sähkönjohtavuutta.) metallin [[Metallin kylmämuokkaus\|kylmämuokkausaste]] johtimen poikkipinta-alan suhde piiriin{{Selvennä}} ([[vaihtovirta]], katso [[skin-efekti]]) == Katso myös ==

Ero sivun ”Konduktiivisuus” versioiden välillä