|
Perinnönjako on kaksivaiheinen: on määritettävä (1) jako-osuudet ja suoritettava (2) reaalinen jako.
Ensiksi määritetään kunkin perillisen suhteellinen ja arvomääräinen jako-osuus. Suhteellinen jako-osuus on murtoluku, esimerkiksi 1/4, ja kaikkien perillisten suhteellisten jako-osuuksien summa on luonnollisesti 1. Kun kunkin perillisen suhteellista jako-osuutta ilmaiseva murtoluku kerrotaan jäämistön rahallisella arvolla, saadaan perillisen arvomääräinen jako-osuus, esimerkiksi 10.000 euroa.
Tämän jälkeen reaalisessa jaossa perillisille nimetään jäämistöstä omaisuutta arvoltaan arvomääräista jako-osuutta vastaava määrä. Näin määrätyt jäämistön esineet tai rahavarat luovutetaan perillisille, jotka ovat nyt esineiden tai rahojen omistajia.
Perinnönjakoa ei voi toimittaa vastoin kuolinpesän osakkaan kieltoa, ennen kuin [[perunkirjoitus]] on toimitettu, tiedossa olevat velat maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon ja [[testamentti|erityistestamentit]] eli legaatit on täytetty.
Jos perittävä oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen, on tämä heidän keskinäinen aviovarallisuusyhteytensä purettava [[ositus (oikeustiede)|ositukseksi]] kutsutulla toimituksella ennen perinnönjakoa. Ositus ja perinnönjako ovat käsitteellisesti kaksi eri asiaa, mutta ne voidaan tehdä ja usein tehdäänkin samassa toimituksessa ja niistä laaditaan yhteinen asiakirja, joka voidaan otsikoida esimerkiksi ositus- ja perinnönjakokirjaksi. On kuitenkin pidettävä mielessä, että osituksessa osapuolina ovat toisaalta leski ja toisaalta perilliset kun taas perinnönjaossa asianosaisina ovat vain perilliset.
===Sopimusjako===
Käytännössä yleisin tapa suorittaa perinnönjako on tehdä se kaikkien kuolinpesän osakkaiden sopimuksella (käytetään nimityksiä "sopimusjako", "sovintojako", "jakosopimus" ym.). Perintökaaren mukaan pesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Tämä merkitsee, että kaikista perinnönjaon yksityiskohdista tulee vallita täydellinen yksimielisyys, mutta toisaalta jakoa koskevat määräykset voidaan monessa kohdin ohittaa, esimerkiksi tasajaosta voidaan poiketa tai perillinen voi sitoutua suorittamaan omilla, pesän ulkopuolisilla varoillaan lunastusta (jos hän saa enemmän kuin jako-osuutensa).
===Toimitusjako===
Toinen perinnönjaon menettelytapa on [[pesänjakaja]]n suorittama jako eli toimitusjako. Pesänjakaja päätöksellään, neuvoteltuaan sitä ennen osakkaiden ja muiden jäämistötahojen kanssa, määrittää jako-osuudet ja suorittaa reaalisen jaon. Perinnönjako on pesänjakajan toimitettava, jos jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu tai jos yksikin pesän osakas, pesän osakkaan ulosmittausvelkoja tai pesäosuuden luovutuksensaaja sitä vaatii. Pesänjakajajan määräämistä voivat em. tahot hakea perinnönjättäjän kotipaikan [[käräjäoikeus|yleisessä alioikeudessa]] (forum hereditatis) hakemusasiana. Hakemuksen johdosta tuomioistuin varaa kaikille osakkaille tilaisuuden tulla kuulluksi. Pesänjakajan määräämistä ei voi tehokkaasti vastustaa; on kuitenkin mahdollista riidellä pesänjakajan henkilöstä, hänen pätevyydestään, esteellisyydestään tai muista vastaavista seikoista. Käytännössä pesänjakajina toimivat yksityiset lakimiehet, useimmiten [[asianajaja]]t. Pesänjakajalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio pesän varoista.
===Jakovaade===
Perinnönjakoon tyytymätön jako-osakas voi hakea siihen muutosta nostamalla perinnönjaon moitekanteen muita osakkaita vastaan perinnönjättäjän kotipaikan yleisessa alioikeudessa. Moiteoikeus on myös pesäosuuden luovutuksensaajalla ja pesäosuuden ulosmittausvelkojalla.
Sopimus- ja toimitusjakoa voi moittia sillä perusteella, että muotosäännöksiä ei ole noudatettu. Moiteaika on kuusi kuukautta. Lisäksi toimitusjakoa voi moittia sisällöllisen eli aineellisen virheen perusteella, esimerkiksi sillä perusteella, että omaisuus on arvioitu virheellisesti tai jako-osuudet on laskettu väärin. Moiteaika on tällöinkin kuusi kuukautta. Jos kukaan ei nosta moitekannetta määräajassa, tulee perinnönjako [[lainvoima]]iseksi. Virheen aiheuttama pätemättömyys on siten korjautuvaa laatua.
Perinnönjakoa, niin kuin mitä tahansa muuta oikeustoimea, voi lisäksi moittia esimerkiksi sillä perusteella, että joku on siihen pakotettu, on erehtynyt tai että siihen vetoaminen olisi kunnianvastaista tai arvotonta. Nämä moiteperusteet eivät ole aikaan sidottuja eivätkä perintölainsäädännössä määritettyjä.
Sopimusjaossa voidaan sopia, että kaikki osakkaat luopuvat moiteoikeudestaan. Tällöin sopimus tulee lainvoimaiseksi heti. Vastaavasti toimitusjaon kaikki osapuolet voivat hyväksyä pesänjakajan ratkaisut ja tällöinkin jako saavuttaa heti lainvoiman.
Jos moitekanne nostetaan ja se menestyy, tuomioistuin voi kumota perinnönjaon osittain tai kokonaan, palauttaa sen pesänjakajalle tai itse oikaista jakokirjan sisältöä. Jos moitekanne hylätään, jako käy lainvoimaiseksi.
==Erityistapauksia==
Pesänjakajan suorittamaa maatilan perinnönjakoa koskevat omat määräyksensä. Menettely on monimutkainen ja epäonnistuneeksi katsottu ja tulee tästä syystä harvoin sovellettavaksi.
Jos pesän osakkaana on [[vajaavaltaisuus|vajaavaltainen]] tai [[edunvalvonta|edunvalvonnassa oleva henkilö]], on tällaisen kuolinpesän sopimusjako alistettava holhousviranomaisen eli [[maistraatti|maistraatin]]joko Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston hyväksyttäväksi. MaistraattiHolhousviranomainen tarkastaa, että vajaavaltaisen etua ja oikeutta ei jaossa ole loukattu. Jos kuolinpesään on määrätty [[pesänjakaja]], on hänen jakotoimituksessa valvottava vajaavaltaisen etua eikä maistraatinholhousviranomaisen hyväksyntää tarvita. Jos alaikäisen lapsen huoltajina toimivista vanhemmista toinen kuolee, on jäljelle jääneellä huoltajalla kaksoisrooli ja eturistiriitatilanne: hän on toisaalta leski, joka katsoo omaa etuaan ja toisaalta alaikäisen lapsensa lakimääräinen edunvalvoja. Jos ositus ja perinnönjako suoritetaan samalla kertaa tai huoltaja ja lapsi jostakin muusta syystä ovat molemmat kuolinpesän osakkaita, on alaikäiselle tällöin määrättävä jakotoimitusta varten ulkopuolinen, tilapäinen edunvalvoja (edunvalvojan sijainen) siinäkin tapauksessa, että jaon suorittaisi pesänjakaja. Jos alaikäisiä lapsia on useita, voivat heidän etunsa olla vielä ristiriidassa keskenäänkin; jokaiselle tulee tällöin määrätä eri edunvalvoja.
== Katso myös ==
| 