76
muokkausta
p |
|||
Kirkosta eroaminen on Suomessa ollut mahdollista vuodesta 1923. Eroamista helpotettiin vuonna 2003, minkä jälkeen eroaminen yleistyi voimakkaasti. Seuranneiden kymmenen vuoden aikana eronneiden määrä kohosi useisiin satoihin tuhansiin. Yleisimpiä syitä kirkosta eroamiseen ovat tutkimusten mukaan muun muassa kirkon jäsenyyden kokeminen merkityksettömäksi, [[kirkollisvero]] ja vähäinen tai puuttuva usko. Myös pettymykset ja mielipide-erot ovat nousseet esiin erosyinä.<ref name=kmk/><ref name=is2014/><ref name="eroakirkosta2007"/>
Kirkosta erotaan vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. Eronsa voi ilmoittaa henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa tai
Kirkosta eroaminen on laskenut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärää merkittävästi. [[Uskontokunta|Uskontokuntiin]] kuulumattomien määrä on huomattavasti kasvanut. Valtaosa eronneista ei ole liittynyt muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin<ref name=haastettu>[http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$file/Haastettu%20kirkko.pdf Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008–2011] Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115, s. 31, 83–91</ref>. Vuoden 2018 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 69,8 % väestöstä, kun osuus vuonna 1950 oli 95 % ja 85 % vuonna 2000. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 27,4 % väestöstä, eli noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuului 1,1 % väestöstä; osuus on pysynyt samana yli 20 vuoden ajan.<ref>[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#vaestorakenne Tilastokeskus: Väestö] Väestörakenne, 1.4.2019</ref>
Kirkosta voi erota antamalla vapaamuotoisen kirjallisen eroilmoituksen. Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse tai verkkopalvelun kautta. Täysi-ikäinen henkilö voi erota itsenäisesti. Alaikäisen eroamiseen tarvitaan huoltajien suostumus. Tapauksia on kolmenlaisia eroajan iästä riippuen. Huoltajat voivat erottaa alle 12-vuotiaan lapsen uskonnollisesta yhdyskunnasta ilman hänen suostumustaan. 12–14-vuotiasta ei voi erottaa ilman hänen omaa suostumustaan. 15–17-vuotias voi erota itse, mutta tarvitsee huoltajien suostumuksen eroilmoitukseen.<ref>[http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/kotikunta_ja_vaestotiedot/Uskonnolliseen-yhdyskuntaan-liittyminen-ja-eroaminen/ Maistraatit: Uskonnolliseen yhdyskuntaan liittyminen ja eroaminen] Viitattu 15.12.2014</ref>
Eroaminen astuu voimaan heti, kun eroilmoitus on toimitettu seurakuntaan tai
Kirkosta voi erota koska tahansa, mutta kirkollisvero peritään kalenterivuosittain. Edellisen vuoden lopussa kirkkoon kuulunut henkilö maksaa [[kirkollisvero]]a koko seuraavan vuoden ajalta, vaikka eroaisikin kesken vuoden. Jos kirkosta eroaa viimeistään vuoden viimeisenä päivänä, välttyy seuraavan vuoden kirkollisverolta.<ref>[http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Kirkollisvero(27601) Verohallinto: Kirkollisvero] Viitattu 1.1.2014</ref>
== Aiheesta muualla ==
*[https://dvv.fi/uskontokunnan-jasenyys Uskontokunnasta eroaminen ja liittyminen] Digi- ja väestötietovirasto
* [https://www.suomi.fi/kansalaiselle/palvelut/110d1e6f-8a84-4d08-a4a4-4d32534f6009 Uskontokunnasta eroamisen tai liittymisen rekisteröinti] Suomi.fi (toimintaohjeet ja lomakkeet)
* [http://www.eroakirkosta.fi/ Eroakirkosta.fi] Vakaumusten tasa-arvo VATA ry
|
muokkausta