Ero sivun ”Kuolleeksi julistaminen” versioiden välillä

70 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(viitteen nametus, kh)
{{korjattava/Suomi}}
'''Kuolleeksi julistaminen''' on [[oikeus|oikeudellinen]] menettely, jota käyttäen [[tuomioistuin]] tai [[Maistraatti|maistraatti]]Digi- ja väestotietovirasto voi julistaa kadonneen [[henkilö]]n kuolleeksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050127|nimeke=Laki kuolleeksi julistamisesta 127/2005|tekijä=|julkaisu=www.finlex.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-07-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Kuolleeksi julistaminen vaikuttaa esimerkiksi seuraavasti:
Tuomioistuimen päätöksellä henkilö voidaan julistaa kuolleeksi hakemuksesta piankin tämän katoamisen jälkeen, jos hän on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai muussa katastrofitilanteessa, ja mikäli hänen pelastumistaan ei voida olettaa. Muutoin kuolleeksi julistamista voidaan hakea odotusajan kuluttua, joka Suomessa on yleensä viisi vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi ollut viimeksi elossa. Odotusaika on vain yksi vuosi, jos kadonnut henkilö on ollut hengenvaarallisissa olosuhteissa kadotessaan tai jos muutoin huomioon otettavat seikat viittaavat, henkilön kuolema on ollut erittäin todennäköinen. Hakemus osoitetaan sille [[käräjäoikeus|käräjäoikeudelle]], jonka tuomiopiirissä kadonneen henkilön kotikunta on viimeksi ollut,<ref name="om" /> tai jos haetaan usean samalla kertaa kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi, asian voi käsitellä se tuomioistuin, joka on toimivaltainen heistä jonkun osalta<ref name=":0" />.
 
Hakemuksen kuolleeksi julistamisesta voi tehdä kadonneen aviopuoliso tai rekisteröidyssä parisuhteessa elänyt partneri, perillinen, tai muu läheinen, kuten avopuoliso tai sisarus. Hakemuksen voi tehdä myös muu henkilö, jos hänelle asialla voi olla oikeudellista merkitystä, kuten [[testamentti|testamentin]] tai henkivakuutuksen edunsaaja. Hakijan on esitettävä selvitys kuolleeksi julistamisen edellytyksistä. Velvollisuutta hakea kuolleeksi julistamista ei ole.<ref name=om/>
 
Jos on selvitetty, että kuolleeksi julistamisen edellytykset täyttyvät, tuomioistuimen on kutsuttava kadonnutta henkilöä ilmoittautumaan tuomioistuimelle. Sama koskee kaikkia niitä, jotka voivat antaa tietoja siitä, onko kadonnut henkilö elossa vai kuollut. Kutsu julkaistaan kuulutuksella kuukauden ensimmäisessä [[Virallinen lehti|virallisessa lehdessä]].<ref name=":0" /><ref name=kaari>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004#L11P10|nimeke=Oikeudenkäymiskaari 4/1734|tekijä=|julkaisu=www.finlex.fi|ajankohta=|julkaisija=|selite=luku 11, 10§|viitattu=2018-07-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Kuolinpäiväksi määrätään se päivä, jona kadonnut henkilö todennäköisimmin on kuollut. Jos sitä ei voida määrittää, merkitään kuolinpäiväksi se päivä, jolloin hän todennäköisesti viimeistään on kuollut. Mikäli sekään ei ole määriteltävissä niin kuolinpäiväksi merkitään se päivä, jona on kulunut viisi vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.<ref name=kaari/>
 
== Kuolleeksi julistaminen maistraatinDigi- ja väestötietoviraston päätöksellä ==
[[Maistraatti]]Digi- ja väestötietovirasto tai [[Ahvenanmaan valtionvirasto]] voi julistaa henkilön kuolleeksi, kun tulee 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana hän on syntynyt; ja viisi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloinjonka aikana hän olluton tiettävästi viimeksi ollut elossa<ref name=":0" />.
 
MaistraatiltaDigi- ja väestötietovirasto ei voi hakea kuolleeksi julistamista, vaikka edellä mainitut ehdot täyttyisivät<ref name=":0" />.
 
Kuolinpäivä merkitään tarkasti, mikäli pystytään määrittämään päivä, jolloin henkilö todennäköisesti on kuollut. Ellei päivää voida selvittää, kuolinpäiväksi on määrättävä 1. päivä tammikuuta sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut sata vuotta henkilön syntymästä ja viisi vuotta siitä, kun hän on tiettävästi viimeksi ollut elossa.<ref name=":0" />
Laki kuolleeksi julistamisesta uusittiin Suomessa viimeksi [[9. maaliskuuta]] [[2005]]<ref name=om/>. [[Suomi|Suomessa]] kuolleeksi julistaminen saattoi aiemmin tyypillisesti tapahtua kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun henkilö oli ollut tiettävästi viimeksi elossa.<ref name="wg">{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Weilin + Göösin tietosanakirja 3|Vuosi=1993|Kappale=|Sivu=967|Selite=|Julkaisupaikka=Gütersloh|Julkaisija=Weilin + Göös|Tunniste=|Kieli=|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=}}</ref> Odotusaika lyheni kolmesta yhteen vuoteen, mikäli henkilö oli kadonnut olosuhteissa, joissa hänen voitiin todeta olleen välittömässä hengenvaarassa.<ref name="tiedote">{{Verkkoviite|Osoite=https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuolleeksi-julistamisen-odotusaikoja-lyhennetaan|Nimeke=Kuolleeksi julistamisen odotusaikoja lyhennetään|Tekijä=Oikeusministeriö|Julkaisu=oikeusministerio.fi/|Julkaisupaikka=|Ajankohta=3.3.2005|Julkaisija=Oikeusministeriö|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=26.10.2009|Kieli=}} </ref>
 
Esimerkiksi [[Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys|vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofia]] pidettiin laissa välittömän hengenvaaran aiheuttaneena onnettomuutena, mikäli asian käsittely tuli oikeuteen uuden lain voimaantulon jälkeen. Mikäli kadonnut henkilö oli hyökyaallon tullessa todistettavasti ollut paikassa, jossa aalto aiheutti välittömän hengenvaaran, eikä ollut syytä olettaa hänen pelastuneen, voitiin henkilö julistaa kuolleeksi ilman odotusaikaa.<ref name=tiedote/> Esimerkiksi mikäli henkilö oli silminnäkijän mukaan jäänyt hyökyaallon alle tai hänen tiedettiin olleen aallon tullessa tuhoutuneen merenrantahotellin tiloissa, voitiin soveltaa kuolleeksi julistamista ilman odotusaikaa. Esimerkit eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä.<ref name=om/>
 
== Lähteet ==
76

muokkausta