Wikipedia

Ero sivun ”Neilikkavallankumous” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kirjoitusvirhe
Rivi 24:
Vallankumouksen jälkeen Portugali vetäytyi siirtomaistaan. [[Angola]], [[Mosambik]], [[Guinea-Bissau]], [[Kap Verde]], [[Itä-Timor]] ja [[São Tomé ja Príncipe]] itsenäistyivät vuosina 1974–1975. Tuhansia poliittisia vankeja vapautettiin, ja päätettiin [[maareformi]]n toteuttamisesta (15.4.1975)<ref name="oe">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 7. osa (Optiikka-Revontulet) | Sivu = 5334 art. Portugali| Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = 951-1-05468-6}}</ref>, jonka tarkoituksena oli uudistaa Etelä-Portugalin lähes feodaalinen maanomistus. Viikko vallankumouksen jälkeen maassa vietettiin ensimmäisen kerran laillisesti toukokuun 1. päivää eli työn päivää, suomalaisittain [[vappu]]a. Sitä oli Lissabonissa juhlimassa miljoona ihmistä. Vasemmistoradikaalit kokoontuivat Lissaboniin kaikkialta Euroopasta.
 
Vallan menettänyt kenraali Spínola yritti [[28. syyskuuta]] [[1974]] palata valtaan vallankaappauksen avulla, koska hän piti hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. Yritys epäonnistui, mutta sen jälkeen hallitus vaihdettiin. Spínola teki uuden yrityksen maaliskuussa 1975, taaskin turhaan. Maan uusi, radikaali [[perustuslaki]] säädettiin 25.4.1976, vallankumouksen toisena vuosipäivänä. Jyrkän vasemmistolaiset uudistuspyrkimykset jatkuivat 1970-luvun lopulle saakka. Esimerkiksi vuoden 1975 maareformi aiheutti sekaannuksia maanomistukseen. Sosialistipuolueen[[Sosialistinen voimahahmopuolue (Portugali)|Sosialistisen puolueen]] pääsihteerit [[Mário Soares]] pyrki kesästä 1976 alkaen rauhoittamaan kuohuntaa ja lähentämään Portugalia Länsi-Euroopan poliittisiin suuntauksiin.<ref name="oe" /> Hallitus päättikin 22. syyskuuta 1976 palauttaa osan vallankumouksessa vallatuista tiloista niiden entisille omistajille.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1978 | Vuosi = 1977 | Sivu = 12–13 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste=ISBN 951-1-04521-0}}</ref>
 
Vaikutusvaltaisimpia ja näkyvimpiä poliitikkoja Portugalissa vuoden 1974 Neilikkavallankumouksen jälkeenSoares oli [[Sosialistinen puolue (Portugali)|Portugalin sosialististavaikutusvaltaisimpia puoluetta]]ja pitkäännäkyvimpiä senpoliitikkoja pääsihteerinäneilikkavallankumouksen johtanut [[Mário Soares|Mario Soares]],jälkeen. jokaHän toimi ensimmäisenä demokraattisesti valittuna pääministerinä vuosina 1976-78. Myöhemmin hän toimi vielä Portugalin presidenttinä 10 vuotta vuosina 1986-1996. Vuonna 2017 kuollutta Soaresia kutsuttiin Portugalin demokratian isäksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-europe-38542535|nimeke=Portugal democracy founder Soares dies|julkaisu=BBC News|ajankohta=2017-01-07|viitattu=2020-02-25|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Portugalin neilikkavallankumouksen katsotaan kuuluvan "demokratisoitumisen kolmanteen aaltoon". Maan politiikka on sittemmin ollut linjaltaan liberaalidemokraattista. Maata ovat vuorotellen johtaneet keskustavasemmistolainen sosialistipuolue ja keskustaoikeistolainen sosiaalidemokraattinen puolue. Puolueiden sosialistiset nimet juontuvat neilikkavallankumouksen ajoilta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neilikkavallankumous”