Ero sivun ”Stanfordin vankilakoe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luokka, w, yksi Katso myös -linkki on jo mainittu leipätekstissä |
p wl |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Plaque Dedicated to the Location of the Stanford Prison Experiment.jpg|pienoiskuva|Laatta paikalla, jossa koe suoritettiin.]]'''Stanfordin vankilakoe''' oli [[sosiaalipsykologia|sosiaalipsykologinen]] koe, jossa tutkittiin ihmisen reagointia valtasuhteisiin vankilanomaisessa ympäristössä. Koe toteutettiin vuonna 1971 kalifornialaisessa [[Stanfordin yliopisto]]ssa tutkija [[Philip Zimbardo]]n johdolla.
Koehenkilöiksi valittiin 24 nuorta vapaaehtoista miesopiskelijaa, jotka oli kaikki ennen hyväksymistä testattu ja todettu henkisesti normaaleiksi. Kaikki osallistujat tulivat keskiluokkaisista, koulutetuista perheistä, eikä kenenkään taustalla ollut mielenterveysongelmia eikä päihteiden väärinkäyttöä.
Koehenkilöt jaettiin arpomalla kahteen ryhmään: puolet määrättiin esittämään vanginvartijoita, puolet vankeja. Koe toteutettiin yliopiston kellarikerroksen laboratoriossa, joka oli lavastettu vankilaksi.
Rivi 9:
Stanfordin vankilakokeen oli määrä kestää kaksi viikkoa, mutta se jouduttiin keskeyttämään jo kuuden päivän kuluttua. Kävi ilmi, että vanginvartijoina toimivat nuoret miehet alkoivat nopeasti kohdella vankeja yhä raaemmin. Vangeille määrättiin fyysisiä rangaistuksia ja heitä nöyryytettiin. Vartijat alkoivat myös manipuloida vankeja toimimaan toisiaan vastaan jakamalla suosionosoituksia ja rangaistuksia. Koe keskeytettiin erityisesti jatko-opiskelija Christina Maslachin vaatimuksesta; Maslachin tehtävänä oli haastatella kokeeseen osallistujia.<ref>Hamilo 2011</ref>
Stanfordin vankilakoetta on pidetty osoituksena siitä, että kuka tahansa kykenee pahuuteen ja voi kohdella lähimmäisiään julmasti, jos hänelle annetaan siihen rajoittamaton valta. Koetta on myös arvosteltu paljon. Sitä on pidetty epäeettisenä, ja sen tieteellisyys on kyseenalaistettu. Väitteiden ja paljastuksien mukaan esimerkiksi osallistujien ohjeistus ja opastus eivät olleet sitä mitä julkisuudessa on annettu ymmärtää, ja roolit ja reaktiot olivat ainakin osittain näyteltyä.<ref>[https://www.hs.fi/tiede/art-2000005720142.html ”En kestä enää, en yhtään yötä!” parkui komeroon lukittu vanki numero 8612 maailman kuuluisimmassa ihmiskokeessa – Nyt koko koe on paljastunut täydeksi teatteriksi], Helsingin Sanomat 14.6.2018</ref>
==Koe populaarikulttuurissa==
| |||