Versio 9. huhtikuuta 2020 kello 10.56 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 90 999 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 46.132.110.193) ja palautettiin versio 18796708, jonka on tehnyt Abc10: Tuskinpa sentään. ← Vanhempi muutos		Versio 16. huhtikuuta 2020 kello 10.51 muokkaa kumoa 2001:14ba:9c0b:a700::8ea (keskustelu) kirjoitusvirhe Uudempi muutos →
Rivi 62: [[Tiedosto:Australia satellite plane.jpg\|thumb\|160px\|left\|Australia satelliittikoostekuvassa.]] {{Pääartikkeli\|[[Australian maantiede]]}} Australia on ainoa asuttu [[maanosa]], joka sijaitsee kokonaan [[Eteläinen pallonpuolisko\|eteläisellä pallonpuoliskolla]]. Se sijaitsee [[Intian valtameri\|Intian valtameren]] ja [[Tyynimeri\|Tyynenmeren]] välissä. Australian ja Aasian välisiä merialueita kutsutaan [[Arafuranmeri\|Arafuran-]] ja [[Timorinmeri]]ksi.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.britannica.com/place/Australia \| Nimeke = Australia \| Tekijä = Robert Terence Lange ja muut \| Julkaisu = Encyclopedia Britannica \| Viitattu = 26.1.2019 }}</ref> Australia on myös maanosista pienin, kuivin ja laakein. Itä-Australiassa kohoavat [[Australian Kordillieerit]], joiden rinteet ulottuvat lumirajan yläpuolelle, jolloin [[laskettelu]]kin on mahdollista. Kordillieerit laskeutuvat länsiosassaan [[Alanko\|alangoksi]], jossa virtaavat maanosan tärkeimmät joet, kuten [[Darling (joki)\|Darling]] ja [[Murray (joki)\|Murray]]. Alangon keskialueilla on useita laskujoettomia [[suolajärvi]]ä. Alankoalueen länsipuolella pinnanmuodot kohoavat keskimäärin noin 300–500 metriä korkeaksi ylängöksi, joka on lähinnä kuivaa [[pensasaro]]a ja [[aavikko]]a.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.dfat.gov.au/aib/island_continent.html \| Nimeke=The island continent \| Julkaisu =Australia in brief \| Julkaisija =Australian Government \| Viitattu =7.2.2011 \| Kieli ={{en}} }} {{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.australia-migration.com/page/Water_and_land_rescources/243 \|Nimeke = Water & land rescources \|Julkaisija = VISA Solutions (ASA Group) \|Viitattu = 7.2.2011 \|Kieli = {{en}} }}</ref> Rivi 116: Vuonna 2002 [[Balin pommi-iskut 2002\|yökerhopommi]] surmasi 88 australialaista Balilla. Vuonna 2004 pommi Australian lähetystön edessä Jakartassa tappoi ainakin yhdeksän ja vahingoitti kymmeniä.<ref name="BBCTL"/> Kesäkuussa 2013 Kevin Rudd nousi taas ~~Austaralian~~Australian pääministeriksi kolme vuotta sen jälkeen, kun Julia Gillard oli syrjäyttänyt Ruddin työväenpuolueen johdosta ja noussut Ruddin tilalle pääministeriksi. Nyt Ruddin toivottiin pystyvän kohentamaan työväenpuolueen heikkoja kannatuslukuja, joten hänet äänestettiin uudelleen puolueen johtoon.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://www.abc.net.au/news/specials/rudd-returns/2013-06-27/rudd-sworn-in-after-dramatic-leadership-comeback/4784038 \|nimeke =Rudd sworn in as Prime Minister again\|tekijä=Emma Griffiths\|julkaisu=ABC News\|ajankohta=2013-06-27\|viitattu=2020-01-21\|ietf-kielikoodi=en-AU}}</ref> Syyskuussa 2013 parlamenttivaaleissa oppositiossa ollut liberaalien-kansallispuolueen koalitio kuitenkin voitti työväenpuolueen. Koalitio sai 88 paikkaa ja työväenpuolue 57 paikkaa 150-paikkaisessa Australian parlamentissa. Koalitio palasi valtaan kuuden vuoden tauon jälkeen ja pääministeriksi nousi liberaalipuolueen johtaja [[Tony Abbott\|Tony Abbot]], joten Ruddin toinen pääministerikausi jäi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Kevin Rudd ilmoitti myös jättävänsä työväenpuolueen johtajuuden vaalitappion takia.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-24000133 \|nimeke =Tony Abbott sweeps to Australia win\|julkaisu=BBC News\|ajankohta=2013-09-07\|viitattu=2020-01-21\|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Rivi 146: Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on 90 paikkaa, työväenpuolueella 55 paikkaa, [[Australian vihreät\|vihreillä]] yksi paikka ja muilla neljä paikkaa.<ref name="CIA"/> Australiassa on voimassa äänestyspakko ja naiset saivat äänioikeuden vuonna 1902.<ref>{{Verkkoviite\|Osoite = http://blogs.helsinki.fi/vol-johd/files/2010/09/3.-luento.pdf \|Nimeke =Valtio-opin johdantokurssi\|Tekijä=Mattila, Mikko\| Julkaisija=Yleinen valtio-oppi, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto\|Tiedostomuoto=PDF\| Viitattu=28.9.2016 }}</ref> Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue. Vihreillä on liittovaltion senaatissa yhdeksän paikkaa.<ref name="CIA"/> Parlamenttivaalit on järjestetty viime aikoina vuosina 2013, 2016 ja 2019. Liberaalien-kansallispuolueen koalitio on saanut vaalivoiton näissä kolmessa viimeisimmissä vaaleissa ja työväenpuolue on ollut oppositiossa vuodesta 2013. Työväenpuolue puolestaan voitti vuosien 2007 ja 2010 vaalit. Vuosina 1996-2007 pääministerinä oli liberaalipuolueen [[John Howard]]. Tätä ennen työväenpuolueen valtakausi kesti vuodet 1983-1996, jolloin pääministeri oli [[Bob Hawke]] vuosina 1983-1991 ja [[Paul Keating]] vuosina 1991-1996. Pääministeri vuosina 1975-1983 oli liberaalipuolueen [[Malcolm Fraser]].<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-15675556 \|nimeke =Australia profile -Timeline\|julkaisu=BBC News\|ajankohta=2020-01-07\|viitattu=2020-01-21\|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Kiinan vaikutusvallan lisääntyminen on Australiassa huolta aiheuttanut asia. Australian talous on Kiinasta varsin riippuvainen, kolmannes viennistä menee Kiinaan ja maassa on suuri kiinalaisvähemmistö. Yhdysvallat on Australian perinteinen poliittinen liittolainen.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10790128 \|nimeke =Australian parlamenttivaaleissa pääteemoina ilmastonmuutos ja verouudistus\|julkaisu=Yle Uutiset\|viitattu=2020-01-21 }}</ref> Australian historian pahin massamurha tapahtui Tasmaniassa 28.–29.4.1996. Tuolloin [[Martin Bryant]] ampui 35 ihmistä ja haavoitti 23:ta. Hän sai tuomion 35 murhasta, murhan yrityksistä ja ruumiinvamman tuottamisista. Tuomioksi tuli 1 035 vuotta vankeutta ilman mahdollisuutta päästä vapauteen. Bryantin tekojen jälkeen Australia sääti maailman tiukimmat aselait. Puoliautomaattiaseet kiellettiin kokonaan. 20 vuoden aikana viranomaisten haltuun tuli yli miljoona asetta, ja aseita omistavien kotitalouksien määrä puolittui. Aseilla tehdyt veriteot vähenivät Australiassa 20 vuodessa 72 prosentilla, 0,54 teosta sataatuhatta asukasta kohden 0,15 tekoon sataatuhatta asukasta kohden. Vuonna 2014 Australiassa tilastoitiin 238 murhaa, ja niistä vain 38 tehtiin ampuma-aseilla.<ref>{{Verkkoviite\|osoite= https://www.ksml.fi/ulkomaat/Massamurhan-j%C3%A4lkeiset-tiukat-aselait-ovat-olleet-menestys-Australiassa/775696 \|nimeke =Massamurhan jälkeiset tiukat aselait ovat olleet menestys Australiassa\|tekijä=Timo Riistaniemi\|julkaisu=KSML.fi – Keskisuomalainen\|viitattu=2020-03-15 }}</ref> Rivi 182: === Liikenne === Australian rautatieverkon pituus on 33 343 kilometriä, maanteitä on 873 573 km.<ref name="CIA"/> Koko mantereen poikki [[Adelaide]]sta [[Alice Springs]]in kautta [[Darwin (Australia)\|Darwiniin]] kulkee säännöllinen junavuoro [[The Ghan]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.greatsouthernrail.com.au/trains/the-ghan \| Nimeke = The Ghan \| Julkaisu = Great Southern rail \| Viitattu = 26.1.2019 }}</ref> Merkittäviä matkustajaliikenteen merisatamia ovat Brisbane, Cairns, Darwin, Fremantle, Geelong, Gladstone, Hobart, Melbourne, Newcastle, Port Adelaide, Port Kembla, Sydney. Näistä Melbourne ja Sydney ovat konttisatamia. Nestetytettyä kaasua viedään neljästä satamasta: Darwin, Karratha, Burrup ja Curtis Island. Suuria rahtisatamia ovat [[Dampierin satama\|Dampier]], Dalrymple Bay (hiilisatama), Hay Point (hiilisatama), [[Port Hedlandin satama\|Port Hedland]] (rautamalmia), Port Walcott (rautamalmia).<ref name="CIA"/> Rivi 290: Maa on menestynyt parhaiten perinteisissä brittiläisissä joukkuelajeissa: [[kriketti\|kriketissä]], [[rugby]]ssa, [[maahockey]]ssa ja [[verkkopallo]]ssa. Yksilölajeista uimarit, pyöräilijät, yleisurheilijat, soutajat ja purjehtijat ovat saaneet useita olympiamitaleita; eniten kultamitaleita (viisi) on saanut uimari [[Ian Thorpe]].<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://www.sports-reference.com/olympics/countries/AUS/ \|Nimeke =Australia in Olympics\| Julkaisija=Sports-Reference.com\|Viitattu=12.1.2011\|Kieli={{en}} }}</ref> Australiassa on käytössä useita jalkapallokoodeja. Suosituimmat ovat rugbyn eri lajit eli [[australialainen jalkapallo]], [[rugby league]] ja [[rugby union]]. [[Jalkapallo\|Eurooppalainen jalkapallo]] on suosituimmuudessa toissijainen edellä mainittuihin jalkapallokoodeihin verrattuna.<ref name="Yesaustralia">{{Verkkoviite\|osoite = https://web.archive.org/web/20100502062626/http://www.yesaustralia.com/Estilo-esportesing.htm \|Nimeke =Sports in Australia\| julkaisu=Yes Australia\| selite=Internet Archive\|Viitattu=12.1.2011\|Kieli={{en}} }}</ref> [[Australian jalkapallomaajoukkue]] oli tammikuussa 2019 [[Jalkapallon maailmanranking\|Fifan rankingissa]] sijalla 41.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = https://www.fifa.com/associations/association=aus/index.html \|nimeke =Australia\| julkaisija=FIFA\|viitattu=20.1.2019\|kieli={{en}} }}</ref> Jalkapallomaajoukkue on voittanut [[OFC Nations Cup]]in neljästi, ja sijoittui toiseksi [[Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011\|vuoden 2011 Aasian mestaruuskilpailuissa]]. [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut\|Maailmanmestaruuskilpailuissa]] Australia on ollut kolmesti, paras sijoitus on Saksassa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006\|2006]] saavutettu neljännesvälieräpaikka. [[Golf]] on Australiassa suosittua kaikissa [[yhteiskuntaluokka\|yhteiskuntaluokissa]].<ref name = "Yesaustralia" /> [[Australian avoin tennisturnaus]] on yksi neljästä arvostetusta [[Grand slam\|Grand Slam]] -turnauksesta. Rivi 310: == Aiheesta muualla == {{Commonscat~~-rivi~~\|Australia}} {{Wikimatkat~~-rivi~~}} * [http://www.dundernews.com/ Dundernews] – Australian Suomi-yhteisön verkkolehti * [http://maps.google.com/maps?ll=-24.873047,132.626953&spn=41.497559,61.620117&t=k&hl=en Satelliittikuva Australiasta] – Google Maps

Ero sivun ”Australia” versioiden välillä