Ero sivun ”Slovakian tasavalta (1939–1945)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lyöntivirheiden korjaamista
lyöntivirheiden korjaus
Rivi 67:
[[Tiedosto:Slovak Republic 1939 45 Administrative Map.png|pienoiskuva|Hallinnollinen jako]]
 
Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti JosefJozef Tiso halusi maan olevan sisäisesti vakaa, kansallinen, uskonnollinen ja korporatiivisesti ohjattu ja harjoittavan itsenäistä ulkopolitiikkaa. Toinen suuntaus, johon kuuivatkuuluivat pääministeri [[Vojtech Tuka]] ja [[sisäasiainministeri]] [[Alexander Mach]] halusivat maasta [[kansallissosialismi|kansallissosialistisemman]] ja tekevän tiivistä yhteistyötä Saksan kanssa. Saksa halusi Slovakian olevan sen talouteen integroitu mallivaltio ja tukikohtana tuleville hyökkäyksille itään.
 
Slovakian itsenäisyyden rajat tulivat selville vuonna 1940, kun Saksa pyysi Slovakian johtajat Salzburgin kokoukseen. Siinä Slovakian johdolle tehtiin, selväksi, että mikäli itsenäisempää asemaa ajaneita ministereitä ei eroteta, sanoo Saksa suojelusopimksensa irti. Tämä olisi jättänyt Slovakian Unkarin armoille. Pakon edessä tehtiin ministerivaihdokset, jossa ministereiksi tuli läheistä suhdetta Saksaan kannattaneita.
 
Tätä ennen Slovakiassa oli ollut riita presidentti TisonTizon ja pääministeri Tukan välillä maan sisäisestä linjasta. Saksa pakottti Slovakian Tukan linjoille eli syventämään johtajaperiaatetta ja ottamalla tiukemman kannan Slovakian juutalaisiin, joita oli 90 000 eli noin 4 % väestöstä. Lisäksi viimeisetkin yhteydet länsivaltoihin katkaistiin. Saksan malliin juutalaisilta poistettiin ensin taloudelliset oikeudet ja sitten kansalaisoikeudet ja lopulta 58 000 Slovakian juutalaista lähetettiin saksalaisille keskitysleireille 1942. Syyskuussa 1944 siirrettiin tai surmattiin 13 000 Slovakian juutalaista.
 
Vuoden 1943 lopulla [[Slovakian kansallisneuvosto]]ksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea [[Tšekkoslovakia]]n uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1&nbsp;700&nbsp;000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60&nbsp;000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18&nbsp;000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.<ref name="mzv.sk"/>