Ero sivun ”Slovakian tasavalta (1939–1945)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lyöntivirheiden korjaamista |
lyöntivirheiden korjaus |
||
Rivi 67:
[[Tiedosto:Slovak Republic 1939 45 Administrative Map.png|pienoiskuva|Hallinnollinen jako]]
Maassa vallitsi yksipuoluejärjestelmä ja johtajaperiaate. Presidentti
Slovakian itsenäisyyden rajat tulivat selville vuonna 1940, kun Saksa pyysi Slovakian johtajat Salzburgin kokoukseen. Siinä Slovakian johdolle tehtiin, selväksi, että mikäli itsenäisempää asemaa ajaneita ministereitä ei eroteta, sanoo Saksa suojelusopimksensa irti. Tämä olisi jättänyt Slovakian Unkarin armoille. Pakon edessä tehtiin ministerivaihdokset, jossa ministereiksi tuli läheistä suhdetta Saksaan kannattaneita.
Tätä ennen Slovakiassa oli ollut riita presidentti
Vuoden 1943 lopulla [[Slovakian kansallisneuvosto]]ksi järjestäytyi oppositio, jossa oli monta suuntausta. Tavoitteena oli syrjäyttää epädemokraattinen hallinto ja tukea [[Tšekkoslovakia]]n uudelleen perustamista, mutta siten, että slovakeilla olisi tšekkeihin nähden tasa-arvoinen asema. Slovakian kansallisneuvosto valmisteli kapinan 29. elokuuta 1944, joka kattoi 2/3 Slovakian pinta-alasta ja noin 1 700 000 ihmisen asuinalueen. Slovakian kansallisneuvosto julisti Tšekkoslovakian uudelleen perustetuksi ja toimi toimeenpanevana ja päättävänä organisaationa. Kapinaan osallistui 60 000 Slovakian armeijan sotilasta ja 18 000 partisaania, jotka kykenivät taistelemaan kaksi kuukautta. Joukkojen rippeet taistelivat pieninä osastoina toisen maailmansodan loppuun.<ref name="mzv.sk"/>
|