Ero sivun ”Lauri Sipilä” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luotu uusi arkkitehti -sivu Lauri Sipilä. Tiedot saatu perikunnalta ts. Laurin CV. Muutoksia mahdollisesti tulossa lähiaikoina
(ei mitään eroa)

Versio 13. huhtikuuta 2020 kello 22.00

Lauri Rafael Sipilä (4. toukokuuta 1904 Mynämäki20. toukokuuta 1974 Turku) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija. Lauri Sipilän vanhemmat olivat Mynämäen kirkkoherra, lääninrovasti ja kansanedustaja Frans Wilhelm (Wilho) Sipilä ja Amanda (Mandi) Matilda o.s. Piirainen. Lauri oli heidän neljäs lapsensa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa 1923, ja opiskeli arkkitehdiksi Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui vuonna 1929. Hän toimi apulaisena Erik_Bryggmanin, Pauli_E._Blomstedtin, Jussi Paatelan sekä Alvar Aallon arkkitehtitoimistoissa vuosina 1926 - 1932.

Lauri Sipilä perusti oman arkkitehtitoimiston 1937. Hän avioitui Helmi Havosen kanssa 1945. Työurallaan hän toimi myös rakennustarkastajana useissa Turun seudun kunnissa. Hän teki myös pitkän uran opettajana Turun teknillisessä oppilaitoksessa, jääden eläkkeelle talonrakennusopin yliopettajan virasta vuonna 1970. Samoin hän oli useissa luottamustehtävissä vuoteen 1965 asti.


1931–1971 suunnitteli useita rakennuksia Turkuun ja Turun ympäristökuntiin:

  • Naantalin paloasema (1931)
  • Kesko Oy:n Turun toimitalo (1937−38)
  • Turun teollisuus-koulun lisärakennus (1938)
  • As Osuuskunta Tiilentekijänkatu 4 asunto- ja tehdasrakennus (1943−45)
  • Keskusautohalli ja -kauppa Oy:n liike- ja tehdasrakennus (Turku 1945−48)
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin talo (Pansio 1949),
  • Osuuskassan talo (Turku 1953)
  • Raision kunnantalo (1954)
  • Merimaskun kirkon restaurointi (1954)
  • Asunto Oy Keskuspalatsi (Turku 1955)
  • Elokuvateatteri Ritz (Turku 1955)
  • Raision säästöpankki- ja asuntosiipi (1958)
  • Laitilan yhteiskoulu (1958)
  • Oripään seudun yhteiskoulun lisärakennus (1962)
  • Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lisärakennus (1964−65).

Hän suunnitteli myös Naantalin kuparivuorella sijaitsevan Laivaston sankarivainajien muistoristin, joka paljastettiin 13.9.1951.[1]

Lähteet

  • Törrönen, Kari (toim.): Sipilät modernismin pioneerit Suomen itsenäistyessä. Helsinki: EnergyWave Oy, Helsinki, 2017. ISBN 978-952-68810-0-3.
  1. Karjalainen -lehti 14.9.1951.