Ero sivun ”Suomen kielilaki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Muokattu alaotsikoita pois. Lisätty viite kansalaiskeskusteluun. Lisätty toteamus kunnallisten virkamiesten kielitaitovaatimuksista |
||
Rivi 1:
'''Kielilaki''' on laki, joka kertoo miten [[Suomi|Suomen]] [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] mukaisia [[kansalliskieli]]ä [[äidinkieli|äidinkielenään]] puhuvan [[kansalainen|kansalaisen]] [[oikeus omaan kieleen|kielelliset oikeudet]] käytännössä toteutuvat. Lain tarkoituksena on taata [[suomen kieli|suomen]]- ja [[ruotsin kieli|ruotsinkieliseen]] väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Lisäksi on oikeus [[tulkki|tulkkaukseen]] ja [[asiakirja]]n [[käännös|käännökseen]].
Vuonna [[2004]] voimaan tullut uusi kielilaki korvasi vanhan, vuodelta [[1922]] olleen kielilain. Laki ei anna kenellekään uusia oikeuksia, vaan tavoitteena on, että perustuslain mukaiset kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Uutta on, että [[viranomainen|viranomaisen]] tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa. Kielilaki määrittää vähimmäistason. Yksittäisten [[virkamies]]ten kielitaidosta määrää [[kielitaitolaki]].
Yleinen väärinkäsitys on, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisi kaikilta suomen ja ruotsin taitoa. Todellisuudessa riittää että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat pääsääntöisesti virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse
Rivi 33 ⟶ 31:
==Viranomaiset==
{{Pääartikkeli|[[Suomen viranomaisten kielisäännökset]]}}▼
Kielilaki jakaa kaikki viranomaiset yksi- ja kaksikielisiin niiden toimialueen kuntien perusteella. Kaksikielisiä ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 8 % tai 3 000 asukasta on vähemmistökielisiä. Muut kunnat ovat yksikielisiä, jolleivät ne ano valtioneuvostolta oikeutta olla kaksikielisiä. Kielellinen jaotus tarkastetaan kerran kymmenessä vuodessa. Kuitenkin kaksikielinen kunta muuttuu yksikieliseksi vain, jos sen vähemmistökielen väestöosuus on laskenut alle 6 %:n.
Viranomainen on yksikielinen, jos sen toimialueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia ja sillä on alaisenaan vain samankielisiä viranomaisia. Muut viranomaiset (erityisesti valtion keskushallintoviranomaiset, konsulaatit ja suurlähetystöt) ovat kaksikielisiä. Erityisesti on määrätty, että
*Puolustusvoimien komentokieli ja joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Koska Pääesikunnan alaisena on ruotsinkielinen joukko-osasto, Pääesikunta on kaksikielinen.▼
*Vankilat ovat pääsääntöisesti yksikielisiä, mutta niissä voi olla kaksikielisiä osastoja.
On huomattava, että kielilain muodollisesti tasapuolinen suhtautuminen suomeen ja ruotsiin loppuu käsiteltäessä viranomaisten sisäistä kieltä ja lainsäädäntötyötä. Säännösten käytännön vaikutus on se, että valtion keskushallinnon ja uusien lakien valmistelutyön kielenä on suomi. Laki antaa mahdollisuuden käyttää ruotsia tai muuta kieltä (esim. englantia), mikäli se on tarkoituksenmukaista. Oikeus ruotsinkieliseen kirjeenvaihtoon on kuitenkin taattu laitoksille, joilla ei ole todennäköisesti kykyä työskennellä molemmilla kielillä. Tällaisia laitoksia ovat muun muassa yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ja oppilaitokset.▼
▲{{Pääartikkeli|[[Suomen viranomaisten kielisäännökset]]}}
▲On huomattava, että kielilain muodollisesti tasapuolinen suhtautuminen suomeen ja ruotsiin loppuu käsiteltäessä viranomaisten sisäistä kieltä ja lainsäädäntötyötä. Säännösten käytännön vaikutus on se, että valtion keskushallinnon ja uusien lakien valmistelutyön kielenä on suomi. Laki antaa mahdollisuuden käyttää ruotsia tai muuta kieltä (esim. englantia), mikäli se on tarkoituksenmukaista. Oikeus ruotsinkieliseen kirjeenvaihtoon on kuitenkin taattu laitoksille, joilla ei ole todennäköisesti kykyä työskennellä molemmilla kielillä.
▲Puolustusvoimien komentokieli ja joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen.
==Ahvenanmaa==
Rivi 63 ⟶ 53:
Muiden kielten käyttöoikeuksista on mainittu mm. [[hallintolaki|hallintolaissa]] sekä [[oikeudenkäynti]]ä, [[sosiaalihuolto]]a ja [[sairaanhoito]]a koskevissa laeissa. Kielilaki ei kiellä parempaa palvelua mitä edellyttää. Suomenkielinen viranomainen voi esimerkiksi hyväksyä ruotsin tai [[englannin kieli|englannin]] kielisen asiakirjan.
==Kielilain valmistelu ja voimaantulo==
Kielilakia valmistellut komitea oli laajapohjainen, se pyysi kahden vuoden valmistelutyönsä aikana 150 lausuntoa eri tahoilta ja tiedotti toiminnastaan avoimesti julkisen keskustelun herättämiseksi. Kielilaki hyväksyttiin [[eduskunta|eduskunnassa]] [[11. helmikuuta]] [[2003]] äänin 179-3. Laki tuli voimaan [[1. tammikuuta]] 2004.
Julkista kansalaiskeskustelua kielilakiesityksestä käytiin melko vähän. [[28. helmikuuta]] [[2003]] pieni ryhmä piti kielilain vastaisen mielenilmauksen eduskuntatalon edessä. ▼
[[Valtionhallinto|Valtionhallinnon]] [[Internet]]-foorumilla [[Otakantaa.fi]] käytiin keskustelua, joka ylitti uutiskynnyksen, kun Folktingetin puheenjohtaja [[Henrik Lax]] totesi totesi [[Vasabladet]]issa [[12. helmikuuta]] 2004: "Kielilakikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On kenties parempi, että näiden selvästi häiriintyneiden henkilöiden mielipiteet tulevat myös esille", vastatessaan kysymykseen, tulisiko tällaiseen keskusteluun puuttua.<ref>[[Vasabladet]] [[12. helmikuuta]] [[2004]], [[Folktinget]]in puheenjohtaja [[Henrik Lax]]in kommentti kielilakikeskustelusta.</ref> Melko pian tämän jälkeen keskustelu foorumilla suljettiin syytä ilmoittamatta, mutta se palautettiin muutaman tunnin sisällä takaisin <ref>[http://www.otakantaa.fi/forum2.arkisto.cfm?tid=44874&group=300&id=10&template=forum.show.arkisto.cfm&ref=Kaikki%20arkistoidut Otakantaa.fi-foorumin arkistossa oleva viesti aiheesta.] Viitattu 13.11.2006</ref>.▼
▲[[28. helmikuuta]] [[2003]] pieni ryhmä piti kielilain vastaisen mielenilmauksen eduskuntatalon edessä.
▲[[Valtionhallinto|Valtionhallinnon]] [[Internet]]-foorumilla [[Otakantaa.fi]] käytiin keskustelua, joka ylitti uutiskynnyksen, kun Folktingetin puheenjohtaja [[Henrik Lax]] totesi totesi [[Vasabladet]]issa [[12. helmikuuta]] 2004: "Kielilakikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On kenties parempi, että näiden selvästi häiriintyneiden henkilöiden mielipiteet tulevat myös esille", vastatessaan kysymykseen, tulisiko tällaiseen keskusteluun puuttua.
==Katso myös==
Rivi 86 ⟶ 73:
==Lähteet==
<references/>
* [[Helsingin Sanomat]] [[6. elokuuta]] [[2006]], ''[[Oikeusministeriö]]n [[hallitusneuvos]] [[Paulina Tallroth]] kielilain valmistelusta ja keitä laki koskee työhönotossa.''
[[Luokka:Suomen laki|Kielilaki]]
| |||