Wikipedia

Ero sivun ”Tilannekomedia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p Täsmennystä botin avulla: Pulmuset korvattiin link(e)illä Pulmuset (televisiosarja)
+div col. fix viitteiden määrittely artikkelin loppuun (pois lukien toistumattomat kirjaviitteet), +https. auktoriteettitunnisteet.
Rivi 1:
'''Tilannekomedia''' eli '''sitcom''' ({{k-en|situation comedy}}) on [[televisio]]ssa suosittu [[komedia|koominen]] [[Televisiosarja|ohjelmatyyppi]]. Tilannekomedian määrittelee [[Genre|lajityyppinä]] sen tavoite hauskuuttaa ja naurattaa katsojia. Tilannekomedia on tavallisesti puolen tunnin jaksoista koostuva televisiosarja, jossa samat hahmot esiintyvät viikosta toiseen samoin lähtökohdin ja samassa ympäristössä. Jokaisella jaksolla on loppu, jossa tapahtumat saavat onnellisen päätöksen ja tilanne normalisoituu seuraavaa jaksoa varten. Tilannekomediaa esitetään yleensä studioyleisön edessä, ja lähetykseen otetaan yleensä mukaan studioyleisön nauru niin, että televisionkatsojat kokevat seuraavansa näytelmää tai esitystä.<ref>Mills 2009, s. 28.</ref>
 
== Syntyhistoria ==
Tilannekomedian juuret ovat [[Kuunnelma|radiokuunnelmissa]]. 15-minuuttisista jaksoista koostuvia tilannekomedioita esitettiin Yhdysvalloissa radiossa 1920-luvulta alkaen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom.htm | Nimeke =How Sitcoms Work, s. 1 | Tekijä =Winifred Fordham Metz | Julkaisija =How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref> Vuonna 1949 yhdysvaltalaiset televisioyhtiöt alkoivat tuoda radiossa suosittuja tilannekomedioita televisioon: niistä ensimmäinen oli ''[[The Goldbergs]]''. 1950-luvun suosituimpien television tilannekomedioiden joukkoon nousi ''[[My Favorite Husband]]'' -radiokomedian pohjalta tehty ''[[I Love Lucy]]'', joka myös vaikutti television tilannekomedian tyylin, sävyn ja toteutuksen muotoutumiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom1.htm | Nimeke =How Sitcoms Work, s. 2 | Tekijä =Winifred Fordham Metz | Julkaisija =How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Tilannekomedian juuret ovat [[Kuunnelma|radiokuunnelmissa]]. 15-minuuttisista jaksoista koostuvia tilannekomedioita esitettiin Yhdysvalloissa radiossa 1920-luvulta alkaen.<ref name="HSWs1" /> Vuonna 1949 yhdysvaltalaiset televisioyhtiöt alkoivat tuoda radiossa suosittuja tilannekomedioita televisioon: niistä ensimmäinen oli ''[[The Goldbergs]]''. 1950-luvun suosituimpien television tilannekomedioiden joukkoon nousi ''[[My Favorite Husband]]'' -radiokomedian pohjalta tehty ''[[I Love Lucy]]'', joka myös vaikutti television tilannekomedian tyylin, sävyn ja toteutuksen muotoutumiseen.<ref name="HSWs2" />
==Hahmot ja juoni==
Tilannekomediassa on yleensä neljä päähahmoa: sankari, antisankari, ihastus ja kaveri.<ref name="format">{{Verkkoviite | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom2.htm | Nimeke =How Sitcoms Work: Sitcom Format | Tekijä =Winifred Fordham Metz | Julkaisija =How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
== Hahmot ja juoni ==
Yhdysvaltalainen näyttelijäkouluttaja Scott Sedita on määritellyt kahdeksan tilannekomedian perusihmistyyppiä:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://wikibin.org/articles/the-eight-characters-of-comedy.html | Nimeke =The Eight Characters of Comedy | Ajankohta = | Julkaisija =Wikibin.org | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://listenupgetdown.wordpress.com/2012/08/12/the-8-characters-of-comedy/ | Nimeke =The 8 Characters of Comedy | Tekijä =Listenup/Getdown | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Tilannekomediassa on yleensä neljä päähahmoa: sankari, antisankari, ihastus ja kaveri.<ref name="HSWf" />
 
Yhdysvaltalainen näyttelijäkouluttaja Scott Sedita on määritellyt kahdeksan tilannekomedian perusihmistyyppiä:<ref name="WB" /><ref name="LUGD" />
 
# Looginen järkeilijä – [[Sarkasmi|sarkastinen]] järjen ääni; vastuullinen ja vakaa
Rivi 18 ⟶ 20:
# Omassa maailmassaan eläjä – oman itsensä herra; eksentrinen, omituinen
 
Tilannekomedian [[juoni]] on yleensä tiivis ja saa päätöksensä jakson aikana. Juonen tapahtumaympäristö on yleensä koti tai työpaikka. Pääjuoni kattaa koko jakson, ja sen rinnalla kulkee sivuhahmojen määrästä riippuen yksi tai useampi sivujuoni. Joissakin sarjoissa, kuten ''[[Seinfeld]]issa'', on myös erillinen alkukohtaus, joka ei aina liity itse juoneen.<ref name="formatHSWf" />
 
== Tekeminen ==
Toisin kuin perinteisissä komediaesityksissä, television tilannekomediassa on jatkuvuutta ja tuttuutta, sillä jaksot seuraavat toisiaan yleensä viikon välein. Jatkuvuuden myötä yleisö on kehittänyt yhteisymmärryksen ohjelman koomisten hahmojen kanssa: esittäjien ja käsikirjoittajien ei tarvitse kertoa yleisölle etukäteen millaista komiikkaa on luvassa, vaan yleisö tietää sen jo aikaisemmista kokemuksistaan sarjasta. Jatkuvuuden ja tuttujen hahmojen ansiosta sarjaan saadaan myös kerrontaa, toisin kuin sitä edeltäneessä irrallisista [[Sketsisarja|sketseistä]] koostuvassa komiikassa.<ref>Mills 2009, s. 17–18.</ref>
 
Toisin kuin perinteisissä komediaesityksissä, television tilannekomediassa on jatkuvuutta ja tuttuutta, sillä jaksot seuraavat toisiaan yleensä viikon välein. Jatkuvuuden myötä yleisö on kehittänyt yhteisymmärryksen ohjelman koomisten hahmojen kanssa: esittäjien ja käsikirjoittajien ei tarvitse kertoa yleisölle etukäteen millaista komiikkaa on luvassa, vaan yleisö tietää sen jo aikaisemmista kokemuksistaan sarjasta. Jatkuvuuden ja tuttujen hahmojen ansiosta sarjaan saadaan myös kerrontaa, toisin kuin sitä edeltäneessä irrallisista [[Sketsisarja|sketseistä]] koostuvassa komiikassa.<ref>Mills, s. 17, 18.</ref>
===Kuvaus===
Tilannekomedia on erityisesti television lajityyppi, mikä vaikuttaa sen muotoon.<ref>Mills 2009, s. 13.</ref> Tilannekomediaohjelman kameroiden sijoittelu perustuu komediateatterin jäljittelylle, mikä samalla erottaa sen useimmista muista television lajityypeistä. Moni tilannekomedia myös kuvataan teatteriesitystä mukaillen oikean yleisön edessä studiossa. Siksi kamerat on sijoitettu vain yhdelle puolelle tapahtumia ja näyttelijät esiintyvät kuin teatteriesityksessä niin, että koko yleisö kuulee kaikki vuorosanat ja näkee kaikki eleet.<ref>Mills 2009, s. 14.</ref>
 
=== Kuvaus ===
Tilannekomediaa on ''[[I Love Lucy]]sta'' (1951–1957) lähtien perinteisesti kuvattu kolmella kameralla.<ref name="mills-39">Mills 2009, s. 39.</ref> Jotkin sarjat kuvataan vain yhtä kameraa käyttäen, kuten ''[[Tuho-osasto]]'' ja ''[[Konttori (yhdysvaltalainen televisiosarja)|Konttori]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom3.htm | Nimeke =How Sitcoms Work: Sitcom Characteristics | Tekijä =Winifred Fordham Metz | Julkaisija =How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013| Kieli={{en}} }}</ref> Kolmella kameralla kuvattaessa yksi kamera kuvaa yleiskuvaa ja kaksi muuta puolikuvaa kahdesta esiintyjästä. Tämä mahdollistaa nopean leikkauksen vuoropuhelussa ja samalla tärkeiden ”reaktiokuvien” käytön, joissa näytetään toisen hahmon hämmästynyt reaktio toisen käyttäytymiseen. Reaktiokuvilla johdatellaan katsojia pitämään tapahtumaa koomisena ja samalla lypsetään heistä toinenkin nauru yhden hinnalla.<ref name="mills-39" /> Samankaltaista reaktiokuvaa on myöhemmin hyödynnetty esimerkiksi television kykykilpailuissa, kuten ''[[The X Factor (televisio-ohjelma)|X Factorissa]]'', joissa tuomarien ilmeiden näyttämisellä ohjaillaan katsojan käsitystä esitysten koomisuudesta.<ref>Mills 2009, s. 41–42.</ref> Myös eräät koomiset tositelevisiosarjat, kuten ''[[The Osbournes]]'' (2002–2005), hyödyntävät toistuvasti reaktiokuvaa tilannekomedioiden tavoin, ja ne voidaankin määritellä ”tosi-tv-tilannekomedioiksi”.<ref>Mills 2009, s. 42–43.</ref>
 
Tilannekomedia on erityisesti television lajityyppi, mikä vaikuttaa sen muotoon.<ref>Mills, s. 13.</ref> Tilannekomediaohjelman kameroiden sijoittelu perustuu komediateatterin jäljittelylle, mikä samalla erottaa sen useimmista muista television lajityypeistä. Moni tilannekomedia myös kuvataan teatteriesitystä mukaillen oikean yleisön edessä studiossa. Siksi kamerat on sijoitettu vain yhdelle puolelle tapahtumia ja näyttelijät esiintyvät kuin teatteriesityksessä niin, että koko yleisö kuulee kaikki vuorosanat ja näkee kaikki eleet.<ref>Mills, s. 14.</ref>
===Musiikki===
Tilannekomediassa käytetään musiikkia eri tavoin kuin esimerkiksi [[saippuaooppera]]ssa ja draamassa. Tilannekomediassa käytetään musiikkia usein ilmaisemaan kohtauksen vaihtumista toiseen, mutta harvemmin kuvaamaan tunteita.<ref>Mills 2009, s. 38.</ref>
 
Tilannekomediaa on ''[[I Love Lucy]]sta'' (1951–1957) lähtien perinteisesti kuvattu kolmella kameralla.<ref name="Mills39" /> Jotkin sarjat kuvataan vain yhtä kameraa käyttäen, kuten ''[[Tuho-osasto]]'' ja ''[[Konttori (yhdysvaltalainen televisiosarja)|Konttori]]''.<ref name="HSWc" /> Kolmella kameralla kuvattaessa yksi kamera kuvaa yleiskuvaa ja kaksi muuta puolikuvaa kahdesta esiintyjästä. Tämä mahdollistaa nopean leikkauksen vuoropuhelussa ja samalla tärkeiden ”reaktiokuvien” käytön, joissa näytetään toisen hahmon hämmästynyt reaktio toisen käyttäytymiseen. Reaktiokuvilla johdatellaan katsojia pitämään tapahtumaa koomisena ja samalla lypsetään heistä toinenkin nauru yhden hinnalla.<ref name="Mills39" /> Samankaltaista reaktiokuvaa on myöhemmin hyödynnetty esimerkiksi television kykykilpailuissa, kuten ''[[The X Factor (televisio-ohjelma)|X Factorissa]]'', joissa tuomarien ilmeiden näyttämisellä ohjaillaan katsojan käsitystä esitysten koomisuudesta.<ref>Mills, s. 41, 42.</ref> Myös eräät koomiset tositelevisiosarjat, kuten ''[[The Osbournes]]'' (2002–2005), hyödyntävät toistuvasti reaktiokuvaa tilannekomedioiden tavoin, ja ne voidaankin määritellä ”tosi-tv-tilannekomedioiksi”.<ref>Mills, s. 42, 43.</ref>
===Animaatio===
Ensimmäisiä [[Piirretyt|piirrettyjä]] tilannekomedioita olivat yhdysvaltalaiset ''[[Kiviset ja Soraset]]'' (1960–1966) ja ''[[Jetsonit]]'' (1962–1963). Nykyajan suosituimpia piirrettyjä tilannekomedioita ovat muun muassa ''[[Simpsonit]]'' (1989 alkaen) ja ''[[Family Guy]]'' (1999 alkaen)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.retroland.com/cartoon-sitcoms/#.Tv_Ws_Lm6ls | Nimeke =Cartoon Sitcoms | Julkaisija =Retroland.com | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
===Studioyleisö Musiikki ===
Tilannekomedioissa usein kuuluva [[taustanauru]] on studioyleisön reaktiota esitykseen. Yleisö tarjoaa ohjelman tekijöille mahdollisuuden nähdä, mikä ohjelmassa naurattaa ja mikä ei. Ohjelmassa kuuluva naururaita tarjoaa myös omissa kodeissaan istuvalle, monimuotoiselle televisioyleisölle yhteisöllisen naurukokemuksen, joka televisiolähetyksestä normaalisti puuttuu toisin kuin esimerkiksi [[Stand up -komiikka|stand up]] -esityksestä, jonka oleellinen osa yhteisöllisyys on. Toisaalta naururaidassa ei koskaan kuulla yleisön arvostelua esitystä kohtaan, mitä elävässä komiikkaesityksessä voi usein tapahtua.<ref>Mills 2009, s. 14–17.</ref>
 
Tilannekomediassa käytetään musiikkia eri tavoin kuin esimerkiksi [[saippuaooppera]]ssa ja draamassa. Tilannekomediassa käytetään musiikkia usein ilmaisemaan kohtauksen vaihtumista toiseen, mutta harvemmin kuvaamaan tunteita.<ref>Mills, s. 38.</ref>
Tilannekomedioita arvostellaan joskus "purkitetun" eli nauhalta tulevan naurun käytöstä.<ref name="canned">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/tv-and-radio/tvandradioblog/2013/aug/13/canned-laughter-critics-complaining | Nimeke ='Canned laughter' doesn't exist, so why complain about it? | Tekijä =Andrew Collins | Ajankohta =13.8.2013 | Julkaisija =The Guardian | Viitattu = 5.11.2013 }}</ref> Jo 1950-luvulla moniin tilannekomedioihin alettiin tarvittaessa lisäillä yhdysvaltalaisen [[Charley Douglass]]in kehittämän järjestelmän tuottamaa esiäänitettyä naurua. Myös moniin nykyajan tilannekomedioihin lisätään tarvittaessa nauhalta tulevaa naurua ja taputuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.andheresthekicker.com/ex_ben_glenn.php | Nimeke =Canned Laughter: A History Reconstructed | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =andheresthekicker.com | Viitattu = 5.11.2013 }}</ref> Esimerkiksi uudelleen kuvatuissa kohtauksissa voidaan käyttää ensimmäisen oton aikana nauhoitettuja yleisön ääniä.<ref name="canned" /> Joidenkin alan edustajien mukaan purkkinaurun käyttö on kuitenkin harvinaista, sillä sellaiseen turvautuminen olisi osoitus esityksen epäonnistumisesta.<ref>Mills 2009, s. 102.</ref>
 
=== Animaatio ===
Joskus tilannekomedian erikoisjakso lähetetään televisiossa kokonaan suorana, mikä voi tuoda komiikkaan yllätyksellisyyttä.<ref>Mills 2009, s. 15.</ref>
 
Ensimmäisiä [[Piirretyt|piirrettyjä]] tilannekomedioita olivat yhdysvaltalaiset ''[[Kiviset ja Soraset]]'' (1960–1966) ja ''[[Jetsonit]]'' (1962–1963). Nykyajan suosituimpia piirrettyjä tilannekomedioita ovat muun muassa ''[[Simpsonit]]'' (1989 alkaen) ja ''[[Family Guy]]'' (1999 alkaen)<ref name="RL" />
 
=== Studioyleisö ===
 
Tilannekomedioissa usein kuuluva [[taustanauru]] on studioyleisön reaktiota esitykseen. Yleisö tarjoaa ohjelman tekijöille mahdollisuuden nähdä, mikä ohjelmassa naurattaa ja mikä ei. Ohjelmassa kuuluva naururaita tarjoaa myös omissa kodeissaan istuvalle, monimuotoiselle televisioyleisölle yhteisöllisen naurukokemuksen, joka televisiolähetyksestä normaalisti puuttuu toisin kuin esimerkiksi [[Stand up -komiikka|stand up]] -esityksestä, jonka oleellinen osa yhteisöllisyys on. Toisaalta naururaidassa ei koskaan kuulla yleisön arvostelua esitystä kohtaan, mitä elävässä komiikkaesityksessä voi usein tapahtua.<ref>Mills, s. 14–17.</ref>
 
Tilannekomedioita arvostellaan joskus ”purkitetun” eli nauhalta tulevan naurun käytöstä.<ref name="Guardian2013" /> Jo 1950-luvulla moniin tilannekomedioihin alettiin tarvittaessa lisäillä yhdysvaltalaisen [[Charley Douglass]]in kehittämän järjestelmän tuottamaa esiäänitettyä naurua. Myös moniin nykyajan tilannekomedioihin lisätään tarvittaessa nauhalta tulevaa naurua ja taputuksia.<ref name="AHK" /> Esimerkiksi uudelleen kuvatuissa kohtauksissa voidaan käyttää ensimmäisen oton aikana nauhoitettuja yleisön ääniä.<ref name="Guardian2013" /> Joidenkin alan edustajien mukaan purkkinaurun käyttö on kuitenkin harvinaista, sillä sellaiseen turvautuminen olisi osoitus esityksen epäonnistumisesta.<ref>Mills, s. 102.</ref>
 
Joskus tilannekomedian erikoisjakso lähetetään televisiossa kokonaan suorana, mikä voi tuoda komiikkaan yllätyksellisyyttä.<ref>Mills, s. 15.</ref>
 
== Tapahtumapaikka ==
Tilannekomediat on sijoitettu tuotantosyistä yleensä yhteen tapahtumapaikkaan, mikä rajoittaa niiden kuvaamia yhteisöllisiä paineita, joita hahmoihin kohdistuu. Yleensä sarjojen ympäristönä on koti, mutta jotkin sarjat tapahtuvat työpaikoilla (''[[Konttori (brittiläinen televisiosarja)|Konttori]]'', ''[[Spin City]]''), baarissa (''[[Terveydeksi]]'') tai jopa avaruusaluksella (''[[Red Dwarf]]''). Vakituisen tapahtumaympäristön vuoksi tilannekomedioissa ei tapahdu muutosta tai kehitystä, kuten sitä edeltävissä komedian muodoissa usein tapahtui.<ref>Mills 2009, s. 22–23.</ref>
 
Tilannekomediat on sijoitettu tuotantosyistä yleensä yhteen tapahtumapaikkaan, mikä rajoittaa niiden kuvaamia yhteisöllisiä paineita, joita hahmoihin kohdistuu. Yleensä sarjojen ympäristönä on koti, mutta jotkin sarjat tapahtuvat työpaikoilla (''[[Konttori (brittiläinen televisiosarja)|Konttori]]'', ''[[Spin City]]''), baarissa (''[[Terveydeksi]]'') tai jopa avaruusaluksella (''[[Red Dwarf]]''). Vakituisen tapahtumaympäristön vuoksi tilannekomedioissa ei tapahdu muutosta tai kehitystä, kuten sitä edeltävissä komedian muodoissa usein tapahtui.<ref>Mills, s. 22, 23.</ref>
Koska tilannekomedian yleisin tapahtumaympäristö on perhe, tilannekomedioiden näyttelijöillä ei ole samankaltaista tähtiasemaa kuin elokuvatähdillä, sillä he esiintyvät sarjoissaan arkisina hahmoina, joihin yleisö samastuu.<ref>Mills 2009, s. 20–21.</ref>
 
Koska tilannekomedian yleisin tapahtumaympäristö on perhe, tilannekomedioiden näyttelijöillä ei ole samankaltaista tähtiasemaa kuin elokuvatähdillä, sillä he esiintyvät sarjoissaan arkisina hahmoina, joihin yleisö samastuu.<ref>Mills, s. 20, 21.</ref>
==Ero draamakomediaan==
 
== Ero draamakomediaan ==
Tilannekomedian ja [[draamakomedia]]n välinen ero on usein häilyvä, ja sille on erilaisia määritelmiä. Draamakomediassa ei tilannekomedian tapaan ole studioyleisöä eikä naurua, sen jaksot ovat yli puolituntisia, sitä ei esitetä komediakanavilla, ja se painottaa hauskuuttamisen sijasta draamalle ominaisia kerrontatapaa ja teemoja. Esimerkiksi yhdysvaltalaista sarjaa ''[[Ruma Betty]]'' (2006–2010) markkinoitiin Yhdysvalloissa draamakomediana mutta Britanniassa puhtaana komediana.<ref>Mills 2009, s. 31–33.</ref>
 
Tilannekomedian ja [[draamakomedia]]n välinen ero on usein häilyvä, ja sille on erilaisia määritelmiä. Draamakomediassa ei tilannekomedian tapaan ole studioyleisöä eikä naurua, sen jaksot ovat yli puolituntisia, sitä ei esitetä komediakanavilla, ja se painottaa hauskuuttamisen sijasta draamalle ominaisia kerrontatapaa ja teemoja. Esimerkiksi yhdysvaltalaista sarjaa ''[[Ruma Betty]]'' (2006–2010) markkinoitiin Yhdysvalloissa draamakomediana mutta Britanniassa puhtaana komediana.<ref>Mills, s. 31–33.</ref>
 
== Tutkimus ==
 
Jotkin tilannekomediat ovat päässeet muita laajemman akateemisen tutkimuksen kohteeksi käsittelemiensä aiheiden vuoksi. Näistä ovat esimerkkejä ''[[M.A.S.H. – armeijan liikkuva kenttäsairaala|M.A.S.H.]]'', joka käsitteli lääketiedettä, ''[[The Cosby Show]]'' (1984–1992) [[Afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisia]], ''[[Roseanne]]'' (1988–1997) naisia ja ''[[Seinfeld]]'' (1989–1998) [[Juutalaiset|juutalaista]] komediaa.<ref>Mills 2009, s. 12–13.</ref>
Jotkin tilannekomediat ovat päässeet muita laajemman akateemisen tutkimuksen kohteeksi käsittelemiensä aiheiden vuoksi. Näistä ovat esimerkkejä ''[[M.A.S.H. – armeijan liikkuva kenttäsairaala|M.A.S.H.]]'', joka käsitteli lääketiedettä, ''[[The Cosby Show]]'' (1984–1992) [[Afroamerikkalaiset|afroamerikkalaisia]], ''[[Roseanne]]'' (1988–1997) naisia ja ''[[Seinfeld]]'' (1989–1998) [[Juutalaiset|juutalaista]] komediaa.<ref>Mills, s. 12, 13.</ref>
 
== Suosittuja, palkittuja tai merkittäviä tilannekomedioita ==
 
{|width=100%
;Yhdysvallat
|-valign=top
{{Div col|3}}
|width=25%|
'''Yhdysvallat:'''
* ''[[Bill Cosby Show]]''
* ''[[Ensisilmäyksellä]]''
* ''[[Frasier]]''
* ''[[Frendit]]''
* ''[[Gilligan'sGilligan’s Island]]''
* ''[[Hulluna sinuun]]''
* ''[[I Love Lucy]]''
Rivi 92 ⟶ 100:
* ''[[Tyttökullat]]''
* ''[[Will & Grace]]''
{{Div col end}}
|width=25%|
 
'''Britannia:'''
;Britannia
{{Div col|2}}
* ''[[Bottom]]''
* ''[[Huonosti käyttäytyvät miehet]]''
Rivi 108 ⟶ 118:
* ''[[Vielä virtaa]]''
* ''[[Älypäät]]''
{{Div col end}}
 
;Suomi
|width=25%|
 
'''Suomi:'''
* ''[[Kyllä isä osaa]]''
* ''[[Isänmaan toivot]]''
* ''[[Pasila (televisiosarja)|Pasila]]'' (animaatio)
|width=25%|
|}
 
== Lähteet ==
 
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä = Mills, Brett | Nimeke = TV Genres: Sitcom | Vuosi =2009 | Julkaisija = Edinburgh University Press | TunnisteVuosi = 2009 | Isbn =ISBN 9780748637539 | Kieli = {{en}} }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
==Kirjallisuutta==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gitlin, Martin | Nimeke=The Greatest Sitcoms of All Time | Julkaisija=The Scarecrow Press | Julkaisupaikka=Lanham | Vuosi=2014 | Isbn=978-0-8108-8724-4 }}
<ref name="HSWs1">{{Verkkoviite | Tekijä = Fordham Metz, Winifred | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom.htm | Nimeke = How Sitcoms Work, s. 1 | Julkaisija = How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="HSWs2">{{Verkkoviite | Tekijä = Fordham Metz, Winifred | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom1.htm | Nimeke = How Sitcoms Work, s. 2 | Julkaisija = How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="HSWf">{{Verkkoviite | Tekijä = Fordham Metz, Winifred | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom2.htm | Nimeke = How Sitcoms Work: Sitcom Format | Julkaisija = How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="WB">{{Verkkoviite | Osoite = http://wikibin.org/articles/the-eight-characters-of-comedy.html | Nimeke = The Eight Characters of Comedy | Ajankohta = | Julkaisija = Wiki Bin | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="LUGD">{{Verkkoviite | Osoite = http://listenupgetdown.wordpress.com/2012/08/12/the-8-characters-of-comedy/ | Nimeke = The 8 Characters of Comedy | Julkaisu = Listen Up Get Down | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="Mills39">Mills, s. 39.</ref>
 
<ref name="HSWc">{{Verkkoviite | Tekijä = Fordham Metz, Winifred | Osoite = http://electronics.howstuffworks.com/sitcom3.htm | Nimeke = How Sitcoms Work: Sitcom Characteristics | Julkaisija = How Stuff Works | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="RL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.retroland.com/cartoon-sitcoms/#.Tv_Ws_Lm6ls | Nimeke = Cartoon Sitcoms | Julkaisija = Retroland | Viitattu = 4.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="Guardian2013">{{Verkkoviite | Tekijä = Collins, Andrew | Osoite = https://www.theguardian.com/tv-and-radio/tvandradioblog/2013/aug/13/canned-laughter-critics-complaining | Nimeke = ’Canned Laughter’ Doesn’t Exist, So Why Complain About It? | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 13.8.2013 | Julkaisupaikka = Lontoo | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 5.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
<ref name="AHK">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.andheresthekicker.com/ex_ben_glenn.php | Nimeke = Canned Laughter: A History Reconstructed | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = And Heres the Kicker | Viitattu = 5.11.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>
}}
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Gitlin, Martin | Nimeke = The Greatest Sitcoms of All Time | Julkaisupaikka = Lanham | Julkaisija = The Scarecrow Press | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-0-8108-8724-4 | Kieli = {{en}} }}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Tilannekomediat|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tilannekomedia”