Ero sivun ”Antoine Watteau” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wl |
|||
Rivi 4:
| kuvateksti = [[Rosalba Carriera]], Watteau viimeisenä elinvuotenaan, 1721.
| syntymäpäivä = [[10. lokakuuta]] [[1684]]
| syntymäpaikka = [[Valenciennes]], [[Flanderi]]
| kuolinpäivä = [[18. heinäkuuta]] [[1721]]
| kuolinpaikka = [[Nogent-sur-Marne]] [[Ranska]]
Rivi 45:
Watteauta tuskin tunnettiin elinaikana pienen ihailijapiirin ulkopuolella ja ”aikalaiskritiikki mainitsi hänet vain harvoin ja silloin yleensä kielteisesti”.<ref>Arnold Hauser. ''Rococo, Classicism and Romanticism''. Routledge (UK), 1999. s. 21.</ref> Sir [[Michael Levey]] totesi kerran, että Watteau ”loi tahtomattaan käsitteen itselleen ja vain itselleen uskollisesta individualistitaiteilijasta”. Jos hänen välittömät seuraajansa ([[Nicolas Lancret|Lancret]] ja [[Jean-Baptiste Pater|Pater]]) kuvasivat hienoston romanttisten harrastusten ujostelematonta pinnallisuutta, Watteau ennakoi muutamissa mestariteoksissaan taidetta taiteesta, taiteen maailmaa sellaisena kuin se näyttäytyy taiteilijan silmien kautta. Ludvig XV:n hallintokauden lopun [[François Boucher|Boucher]] ja [[Fragonard]]in maalausten rokokoon oikullisuuden vallattomuuden vastakohtana Watteaun teatraaliseen tyyliin liittyy yleensä myötätunnon, kaihon ja surumielen sävyjä rakkauden ja muiden maallisten ilojen katoavaisuudesta.
Watteaun vaikutus taiteeseen (ei pelkästään maalaustaiteeseen, vaan myös [[Sisustus|sisustukseen]], pukeutumiseen, elokuvaan, runouteen ja musiikkiin) on ollut laajempi kuin juuri kenenkään 1700-luvun taiteilijan. Vuoden 1911 Britannica-tietosanakirjan mukaan ”maiseman ja hahmoja ympäröivän tunnelman käsittelyssä on nähtävissä [[impressionismi]]n ituja”. Hänen mukaansa on saanut nimensä ''Watteaun puku'', pitkä säkkimäinen puku, jossa väljät laskokset laskeutuvat olkapäältä selkään, jollaisia
== Lähteet ==
| |||