Versio 15. toukokuuta 2015 kello 16.58 muokkaa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 10. huhtikuuta 2020 kello 10.49 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 216 muokkausta yhtenäistetään kaksi saman henk. nimimuotoa, kh Uudempi muutos →
Rivi 23: == Historia == Teoksen kokoamisesta ei tiedetä paljoakaan. Kokoamisen on täytynyt tapahtua ennen [[Eustathios (Thessalonikan arkkipiispa)\|Eustathiosta]] (1100-luku), sillä hän lainaa teosta usein. Otsikon "[[Aadam]]" alla kirjoittaja (jonka nimeksi alkulauseessa mainitaan "Suidas") esittelee lyhyen maailman [[Ajanlasku\|kronologian]], joka päättyy keisari [[Johannes I Tzimiskes]]in kuolemaan ([[975]]), ja "[[Konstantinopoli]]" mainitsee hänen seuraajansa [[Basileios II]]:n ja [[Konstantinos VIII]]:n. Suda näyttää siis olleen koottu 900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Kohtia, joissa viitataan [[Mikael Psellos\|Mikael Psellokseen]] (1000-luvun loppupuoli), pidetään myöhempinä lisäyksinä. Teos käsittelee sekä [[Raamattu\|raamatullisia]] että [[pakanuus\|pakanallisia]] aiheita, ~~josta~~mistä on päätelty, että kirjoittaja on ollut kristitty. Vaikka teos on kritiikitön ja luultavasti useisiin kohtiin on tehty myöhempiä lisäyksiä ja sen artikkelit ovat arvoltaan hyvin epätasaisia, se sisältää paljon tietoa antiikin historiasta ja elämästä. Vaikka teos on kritiikitön ja luultavasti useisiin kohtiin on tehty myöhempiä lisäyksiä, ja sen artikkelit ovat arvoltaan hyvin epätasaisia, se sisältää paljon tietoa antiikin historiasta ja elämästä. Suurin osa ''Sudasta'' katosi [[neljäs ristiretki\|neljännen ristiretken]] ([[1204]]) ja [[Konstantinopolin piiritys\|Konstantinopolin valtauksen]] ([[1453]]) aikana. Tanskalainen tutkija [[Ada Adler]] on toimittanut teoksesta kriittisesti muokatun ~~painoksen~~laitoksen (Leipzig, 1928-1938). == Sisältö == Kirjoittaja selittää sanojen alkuperän, johtamisen ja merkityksen aikansa [[filologia]]a hyödyntäen, ja käyttäen sellaisia varhaisempia asiantuntijoita kuin [[Harpokration]] ja [[Helladios]]. Arvokkaimpia teoksessa ovat kuitenkin kirjallisuuden historiaa käsittelevät artikkelit. Ne sisältävät yksityiskohtia ja lainauksia, jotka ovat muuten kadonneet. Kirjoittaja hyödynsi vanhemmista klassikoista ([[Aristofanes]], [[Homeros]], [[Sofokles]], [[Thukydides]], jne.) ja myöhemmistä kirjailijoista ([[Polybios]], [[Josefus]], ''[[Khronikon Paskhale]]'', [[Georgios Synkellos]], [[Georgios ~~Hamartolos~~Monarkhos]], ~~jne.~~ja niin edelleen) tehtyjä tutkielmia. Tältä kannalta teos muodostaa kätevän hakuteoksen henkilöihin, jotka olivat merkittäviä idän 900-luvun poliittisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa historiassa. ▼ Teoksen sanasto on järjestetty aakkostetusti, ~~pienillä~~pienin ~~poikkeuksilla~~poikkeuksin niin, että samalla tavalla lausutut kirjaimet ja kirjainyhdistelmät on sijoitettu yhteen (''[[antistoikhia]]''). Tällä tavalla esimerkiksi [[alfa]]-[[ioota]] on ennen [[epsilon]]ia; epsilon-ioota ja [[eeta]]-ioota yhdessä [[zeeta]]n jälkeen; ja [[oomega]] [[omikron]]in jälkeen. Näin kyseessä on samaan aikaan sekä sanakirja että ensyklopedia. Joissakin myöhemmissä painoksissa (~~mm.~~muun muassa [[Immanuel Bekker]]) sanasto on järjestetty aakkosjärjestykseen.▼ ▲Kirjoittaja selittää sanojen alkuperän, johtamisen ja merkityksen aikansa [[filologia]]a hyödyntäen, käyttäen sellaisia varhaisempia asiantuntijoita kuin [[Harpokration]] ja [[Helladios]]. Arvokkaimpia teoksessa ovat kuitenkin kirjallisuuden historiaa käsittelevät artikkelit. Ne sisältävät yksityiskohtia ja lainauksia, jotka ovat muuten kadonneet. Kirjoittaja hyödynsi vanhemmista klassikoista ([[Aristofanes]], [[Homeros]], [[Sofokles]], [[Thukydides]], jne.) ja myöhemmistä kirjailijoista ([[Polybios]], [[Josefus]], ''[[Khronikon Paskhale]]'', [[Georgios Synkellos]], [[Georgios Hamartolos]], jne.) tehtyjä tutkielmia. Tältä kannalta teos muodostaa kätevän hakuteoksen henkilöihin, jotka olivat merkittäviä idän 900-luvun poliittisessa, kirkollisessa ja kirjallisessa historiassa. Elämäkertatiedot ovat kirjoittajan mukaan peräisin [[Hesykhios Miletoslainen\|Hesykhios Miletoslaisen]] ''Onomatologionista'' eli ''Pinaksista''. Muita lähteitä ovat olleet [[Konstantinos VII\|Konstantinos Porfyrogennitoksen]] ensyklopedian (912-59) katkelmat, [[Georgios Monakhos\|Georgios Monakhoksen]] kronikka, [[Johannes Antiokialainen (kronikoitsija)\|Johannes Antiokialaisen]] katkelmat (600-luku, Rooman historiaa koskien), [[Diogenes Laertios\|Diogenes Laertioksen]] filosofien elämäkerrat sekä [[Athenaios\|Athenaioksen]] ja [[Flavius Philostratus\|Flavius Philostratuksen]] teokset. Alussa ~~oleva~~olevassa ~~huomautus~~huomautuksessa ~~luettelee~~luettellaan sanakirjat, joista sanasto on koottu, sekä niiden kirjoittajat.▼ ▲Teoksen sanasto on järjestetty aakkostetusti, pienillä poikkeuksilla niin, että samalla tavalla lausutut kirjaimet ja kirjainyhdistelmät on sijoitettu yhteen (''[[antistoikhia]]''). Tällä tavalla esimerkiksi [[alfa]]-[[ioota]] on ennen [[epsilon]]ia; epsilon-ioota ja [[eeta]]-ioota yhdessä [[zeeta]]n jälkeen; ja [[oomega]] [[omikron]]in jälkeen. Näin kyseessä on samaan aikaan sekä sanakirja että ensyklopedia. Joissakin myöhemmissä painoksissa (mm. [[Immanuel Bekker]]) sanasto on järjestetty aakkosjärjestykseen. ▲Elämäkertatiedot ovat kirjoittajan mukaan peräisin [[Hesykhios Miletoslainen\|Hesykhios Miletoslaisen]] ''Onomatologionista'' eli ''Pinaksista''. Muita lähteitä ovat olleet [[Konstantinos VII\|Konstantinos Porfyrogennitoksen]] ensyklopedian (912-59) katkelmat, [[Georgios Monakhos\|Georgios Monakhoksen]] kronikka, [[Johannes Antiokialainen (kronikoitsija)\|Johannes Antiokialaisen]] katkelmat (600-luku, Rooman historiaa koskien), [[Diogenes Laertios\|Diogenes Laertioksen]] filosofien elämäkerrat sekä [[Athenaios\|Athenaioksen]] ja [[Flavius Philostratus\|Flavius Philostratuksen]] teokset. Alussa oleva huomautus luettelee sanakirjat, joista sanasto on koottu, sekä niiden kirjoittajat. == Lähteet == * ''[http://en.wikisource.org/w/index.php?title=User:Tim_Starling/ScanSet_TIFF_demo&vol=26&page=ED6A067 Encyclopædia Britannica Eleventh Edition]'' (public domain), 1911 * ''[http://www.newadvent.org/cathen/14328a.htm Catholic Encyclopedia]'' (public domain) == Aiheesta muualla == * [http://www.stoa.org/sol/ ''Suda'' On Line] {{en}} {{el}}

Ero sivun ”Suda” versioiden välillä