Ero sivun ”Kontrabasso” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 85.76.136.75) ja palautettiin versio 16792117, jonka on tehnyt Jmk: Kaksi kuvaa poistettu ilman minkäänlaisia perusteita
Rivi 29:
Klassisen musiikin sooloesityksiä varten kontrabasso viritetään tavallisesti kokosävelaskeleen verran korkeammalle (kielet matalimmasta korkeimpaan soivina sävelinä F{{nuotti|korotus}}<sub>1</sub>, H<sub>1</sub>, E ja A). Tätä viritystä kutsutaan sooloviritykseksi, tavallista viritystapaa orkesteriviritykseksi. Soolovirityksessä käytetään ohuempia, matalajännitteisimpiä kieliä kuin orkesterivirityksessä, sillä tavallisten orkesterikielten virittäminen soolovireeseen aiheuttaa kireäsointisuutta lisääntyneestä kanteen kohdistuvasta paineesta johtuen ja haittaa soittotuntumaa kielten joustavuuden vähentyessä.
 
Sinfoniaorkesterissa kontrabassolta vaaditaan matalia ääniä jopa kontra-E:n alapuolelta. Kontrabasso voidaan tätä varten varustaa snekkaan eli virityskoneiston ”simpukkaan” asennettavalla jatkeella, johon voidaan rakentaa mekaaninen koneisto. Tällöin matalimman vapaan kielen ääni on kontra-C ,ja korkeimmanmuut isokielet E{{nuotti|alennus}}pysyvät samoina. (KokoTällöin virekontrabassolla olisipääsee C<sub>1</sub>,oktaavin F<sub>1</sub>,alemmas B{{nuotti|alennus}}<sub>1</sub>,kuin E{{nuotti|alennus}})sellolla. Toisaalta yleinen vaihtoehto on viides lisäkieli, joko soi joko kontra-C:nä tai subkontra-H:na. Kontrabasso eroaa muista jousisoittimista virityksen suhteen siinä, että viritystapit on varustettu erityisellä [[hammasratas|hammasrataskoneistolla]].
 
Kontrabasso soi kirjoitettua sävelkorkeutta oktaavia matalammin. Näin vältetään kohtuuton apuviivojen tarve [[Nuottikirjoitus|nuottimerkinnöissä]]. [[Huiluääni]]en eli flageolettien notaatio vaihtelee säveltäjillä.