Ero sivun ”Neuvoton” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vaihdettu tietolaatikoksi kaupunki2_WD ja koordinaatit tulemaan wikidatasta
Niera (keskustelu | muokkaukset)
→‎Historia: Osa tekstistä on lähteistetty, joten siirsin lähdepyynnön Newington- ja New White -nimien perään.
Rivi 33:
 
==Historia==
 
{{lähteetön|Vaikuttaa keksityltä.}}
Neuvottoman seutu on yhdessä [[Kirkkojärvi (Hamina)|Kirkkojärven]] ympäristön kanssa entisen [[Vehkalahti|Vehkalahden]] vanhinta vakinaisesti asuttua aluetta. Neuvottoman ja Saksalan alueen nimistön on arveltu olevan osittain peräisin saksalaisilta merenkulkijoilta ja kauppiailta, ja että Kaarniemenlahden pohjukassa olisi jopa ollut saksalaisperäistä asutusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nordenstreng, Sigurd ja Halila, Aimo| Nimeke = Haminan historia I. Ruotsin vallan aika.| Sivu = 17-18| Selite = | Julkaisupaikka = Mikkeli| Julkaisija = Haminan kaupunki| Vuosi = 1974| ISBN = }}</ref>
 
Alkujaan kyliä oli kaksi, nimiltään Suur- ja Pien-Nefitte, myöhemmin kylät tunnettiin myös Suur- ja Pien-Newingtonina. Suur-Newingtonin nimeksi vakiintui vähitellen [[Saksala (Kotka)|Saksala]]/[[Kaarniemi]]. Pien-Newington-nimi jäi nykyiselle Neuvottoman lahden ympäristölle. Kalan ostossa liikkuneet saksalaiset eivät osanneet suomea. Jostakin syystä he ristivät Kaarniemenlahden ja Neuvottomanlahden lastauspaikat uusiksi kalasatamiksi (engl. ’new white’). Nimitys johtunee rantatulista, joilla ohjattiin laivoja lahdenpoukamiin. "Nyyvait" tarttui suomalaisten korvaan ja jäi väännöksenä pysyvään käyttöön. Aikaa myöten kauppiaiden New Whitestä tuli suomenkielen muunnos Nefitte-Newington-Neuvottoma ja lopulta 1960 posti-ja lennätinhallituksen avustuksella nimeksi Neuvoton. 1600–1800-luvun asiakirjoissa, jotka ovat useimmiten kirjoitetut ruotsiksi, nimi on asussa Nevitto.{{lähde|Newington- ja New White -nimille tarvitaan luotettava lähde.}}
 
Perimätiedon mukaan nykyisessä Neuvottoman lahdessaNeuvottomanlahdessa on käyty myös kauppaa ja valmistettu isoja käsinveistettyjä proomuja. Muistona tästä ovat melkoiset lastukerrostumat lahden pohjakerrostumissa. Neuvoton on tunnettu myös veneveistämöistään. 1960–1970-lukujen kuuluisimpia veistämöitä olivat muun muassa Suntion veneveistämö, missä valmistettiin mahonkisia veneitä ulkomaita myöten.
 
Hansakauppiaiden matkat päättyivät viimeistään 1500-luvun alussa. Neuvottomalaiset ryhtyivät itse viemään kalansa Viron puolelle – näin sai tuotteesta paremman hinnan. Muistoksi saksalaisista jäi läheisen Saksalan kylän nimi.