Ero sivun ”Suomen virolaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tilastotietoja |
Johdanto selkeämmäksi, wl, kh |
||
Rivi 19:
| kielet = [[viron kieli|viro]]
}}
'''Suomen virolaiset''' tai '''suomenvirolaiset''' ovat [[Suomi|Suomessa]] asuvia [[virolaiset|virolais]]taustaisia henkilöitä. Vuonna 2016 Suomessa asui 49 241 [[viron kieli|viroa]] äidinkielenään puhunutta ja 51 499 [[Viro]]n kansalaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html|nimeke=Väestö|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.tilastokeskus.fi|viitattu=2018-01-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Osa Virosta saapuneista
Vuonna 2017 Suomessa asuvat virolaiset muodostivat 3,8 prosenttia Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ja Suomen 5,5 miljoonasta puolestaan 0,9 prosenttia.<ref name=":0" /> Virolaiset ovat [[Suomen venäläiset|venäläisten]] jälkeen Suomen toiseksi suurin vähemmistö, ja he muodostavat 13 prosenttia kaikista Suomen maahanmuuttajista.<ref name=":0" />
Rivi 27:
=== Keskiaika ===
Varmoja lähteitä virolaisasutuksesta on tiedossa 1300-luvulta, jolloin Saaren- ja Läänenmaan seurakunnista siirtyi virolaisväestöä Turun ja Viipurin lääneihin. Sanaan ''eesti'' viittaavia paikannimiä on Suomen rannikolla kuitenkin jo tätä vanhemmalta ajalta erityisesti ruotsinkielisessä paikannimistössä, kuten Estgrunden, Estholmen, Estnäs, Estviken, Estbacka, Estberget ja Estmossen. [[Espoo]]ssa on alueet nimeltä [[Eestinlaakso]] ja [[Eestinkartano]]. [[Uudenmaan maakunta|Uudenmaan]] lisäksi
=== Kabbölen virolaiskylä ===
Rivi 36:
=== Viron ja Suomen suhteet 1800-luvulta neuvostovallan loppuun ===
Ikivanhat yhteydet rannikon suomalaisten ja virolaisten välillä,
1900-luvun alussa, etenkin Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien jälkeen Suomeen pakeni virolaisia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä.<ref>[http://www.viroweb.com/yleistietoa/historiaa.asp Viroweb]</ref> Suomessa oleskelivat jonkin aikaa mm. Viron tuleva presidentti [[Konstantin Päts]] sekä kirjailija [[Friedebert Tuglas]]. Kulttuurintekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi Suomessa asui virolaisia pienyrittäjiä, työläisiä, palvelusväkeä ym. Virolaisilla oli monenlaista järjestötoimintaa 1900-luvun alun Suomessa, 1903 perustettiin ''Helsingi Eesti Heategev Selts'' (Helsingin virolainen hyväntekeväisyysseura), joka nimestään huolimatta oli poliittinen järjestö. 1906 perustettiin Suomalais-Virolainen liitto, jonka tehtävänä oli Suomen yleisen mielipiteen muokkaaminen virolaismyönteiseksi. Vuonna 1910 Suomessa oli erään arvion mukaan 2 000 virolaista, joista valtaosa asui Helsingissä.<ref name="VHKK">{{Kirjaviite | Tekijä=[[Seppo Zetterberg]] | Nimeke=Viro, Historia, kansa, kulttuuri | Selite= | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=[[Suomalaisen kirjallisuuden seura]] | Vuosi= 1995 | Tunniste= }}</ref>
Rivi 42:
Suomen itsenäistyttyä Viron vapaussotaan vuonna 1918 osallistui 3 700 suomalaista vapaaehtoista, ja Suomi antoi aseita sekä lainaa 20 miljoonaa markkaa. Maailmansotien välisenä aikana Suomen ja Viron kulttuuriyhteydet ja matkailu vilkastuivat: maiden välillä liikennöi kesäisin kuusi matkustajalaivaa, lentoreitti avattiin 1924, ja vuonna 1929 poistettiin passi- ja viisumimuodollisuudet.<ref name="VHKK" /> Samaan aikaan Suomen virolaisyhteisö vähitellen hupeni ja sen virolaisharrastukset alkoivat hiipua. Vuonna 1929 vuosikirjan ''Välis-Eesti almanak'' kirjeenvaihtaja toteaa, että korkeammin koulutettua väestöä on virolaisyhteisössä yhä vähemmän ja jäljelle jääneet virolaiset ovat "Viron asian suhteen kuin sammuneet lamput", monet virolaiset ovat avioituneet suomalaisten kanssa ja heidän lapsensa ovat suomalaistuneet.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana ja sen jälkeen Suomen virolaisyhteisön kuihtuminen jatkui. Vuonna 1944 Suomessa asui enää 277 Viron kansalaista. Virosta sodan aikana paenneet sekä [[Suomen puolustusvoimat|Suomen armeijassa]] vapaaehtoisina palvelleet virolaiset
==Nykypäivä==
| |||