Ero sivun ”Pentti Linkola” versioiden välillä

26 merkkiä poistettu ,  4 kuukautta sitten
p
aikamuotoja, voisi niitä ehkä lisääkin muuttaa
p (Käyttäjän 109.240.241.101 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän C. J. Greengrass tekemään versioon.)
p (aikamuotoja, voisi niitä ehkä lisääkin muuttaa)
'''Kaarlo Pentti Linkola''' ([[7. joulukuuta]] [[1932]] [[Helsinki]] – [[4. huhtikuuta|4.]] tai [[5. huhtikuuta]] [[2020]] [[Valkeakoski]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11293151| Nimeke = Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut| Tekijä = | Ajankohta =5.4.2020 | Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 5.4.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pentti-linkola-kertoi-voinnistaan-vasta-kolme-paivaa-sitten-julkaistussa-haastattelussa-koronavirus-voi-hieman-jarruttaa-maapallon-tuhoa/7780762| Nimeke = Pentti Linkola kertoi voinnistaan vasta kolme päivää sitten julkaistussa haastattelussa Kulttuuritoimitus-lehdessä – "Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa"| Tekijä = | Ajankohta =5.4.2020 | Julkaisija = MTV Uutiset| Viitattu = 5.4.2020}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/a/0e9861e4-95cf-4db6-8dcd-e20f42aa1492| Nimeke = Pentti Linkola kuoli kotonaan nukkuessaan, vielä viikko sitten hän osallistui kokoukseen, suunnitteli metsien suojelua – ja odotti, milloin linnut alkavat taas laulaa| Tekijä = | Ajankohta =5.4.2020 | Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 5.4.2020}}</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], [[radikalismi|radikaali]] [[syväekologia|syväekologinen]] [[ympäristöfilosofia|ympäristöfilosofi]], [[toisinajattelija]], [[kehityskritiikki|kehityskriitikko]], [[luonnonsuojelu|luonnonsuojelija]], [[ornitologia|ornitologi]], [[kalastus|kalastaja]] ja [[essee|esseisti]].<ref name=kb/>
 
Linkola onoli Suomen tunnetuin [[syväekologia|syväekologisen]] ajattelusuuntauksen edustaja. Hän perusti [[Luonnonperintösäätiö]]n, joka ostaa Suomen [[Vanha metsä|vanhoja metsiä]] suojeltaviksi. Ammattikalastajaksi Linkola ryhtyi vuonna 1959.
 
== Elämäkerta ==
Linkola kuuluukuului isänsä puolelta itäsuomalaiseen [[Collan (suku)|Collanin]] sukuun ja äitinsä puolelta [[Palander–Suolahti|Palander–Suolahden]] sukuun.<ref>{{Kansallisbiografia | id=6595 | nimi= Collan (1600–) | tekijä = Autio, Veli-Matti | ajankohta = 17.12.2010 | osa=2 | sivu=228–229 }}</ref><ref name=kb_palander>{{Kansallisbiografia | id=6711 | nimi=Palander (1600–) | Tekijä = Leikola, Anto | ajankohta = 13.2.2008 | viitattu = 4.9.2015 | osa=7 | sivu=475–476 }}</ref> Pentti Linkolan isä [[Kaarlo Linkola]] oli [[Helsingin yliopisto]]n rehtori, kasvitieteen professori ja luonnonsuojelun edistäjä. Hän oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen (nyk. [[Suomen luonnonsuojeluliitto]]) perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.<ref name=kaarlolinkola_kb>{{Kansallisbiografia | id=7105 | nimi=Linkola, Kaarlo (1888–1942) | tekijä = Haapasaari, Matti | ajankohta = 7.2.2008 | viitattu = 3.9.2015 | osa=6 | sivu=219–224 }}</ref> Linkolan äiti oli laborantti Hilkka o.s. Suolahti (1907–2001) ja äidinisä Helsingin yliopiston kansleri [[Hugo Suolahti]].<ref name=kb>{{Kansallisbiografia | id=8489 | nimi=Linkola, Pentti (1932–) | tekijä = Leikola, Anto | ajankohta = 11.10.2005 | viitattu = 4.9.2015 | osa=6 | sivu=224–225 }}</ref><ref name=kb_palander/> Avioliitto oli Kaarlo Linkolan toinen, josta Pentti Linkolalla oli kaksi sisarusta: vuonna 1930 syntynyt sisar ja veli, kansatieteilijä ja Museoviraston intendentti [[Martti Linkola]] (1936–2011).<ref name=toisinajattelija_s191>''Toisinajattelijan päiväkirjasta'', s. 191–192.</ref><ref name="KB_KL">{{Kansallisbiografia|id=7105|nimi = Linkola, Kaarlo (1888–1942)}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Klinge, Matti – Leikola, Anto – Tarkiainen, Kari | Otsikko = Kuolleet: Kunniatohtori Martti Linkola | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.3.2011 | Sivut = C 7 | www = http://www.hs.fi/muistot/a1364359197949 | Viitattu = 5.1.2016}}</ref> Isänsä ensimmäisestä avioliitosta hänellä oli 1921 syntynyt velipuoli Anssi, joka kaatui jatkosodassa 1941.<ref name="KB_KL"/><ref>Kylänpää 2017: 49–54.</ref> Linkolan pikkuserkku on biologi [[Anto Leikola]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Leikola, Anto | Luku=Pentti Linkola, sukulainen ja ystävä | Nimeke=Linkolan ajamana | Selite=Into-pamfletti, 3. Toimittanut Tere Vadén | Sivu=129–136 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like: Into | Vuosi=2008 | Isbn = 978-952-01-0210-4}}</ref>
 
Linkola syntyi ja asui lapsuudessaan ja nuoruudessaan Helsingissä ja omien sanojensa mukaan tutustui Helsinkiin paljon tarkemmin kuin moni muu Helsingissä kasvanut henkilö.<ref>Linkola, Pentti: ''Unelmat paremmasta maailmasta'', luku ”Pohjolan valkeat kaupungit”.</ref> Toisaalta lapsuudessaan ja nuoruudessaan Linkola vietti kesänsä Hugo Suolahden maatilalla [[Tyrväntö|Tyrvännön]] Kariniemessä ja asettui myöhemmin asumaan lähelle Kariniemeä.<ref name=kb/> Linkolan isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias, minkä jälkeen perhe häädettiin virka-asunnosta.<ref name=kb/><ref name=toisinajattelija_s191/> Oppikoulussa Linkola oli perheensä köyhyyden vuoksi [[vapaaoppilas]].<ref name=toisinajattelija_s191/> Linkola valmistui ylioppilaaksi [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta]] vuonna 1950.<ref name=kb/> Hän aloitti eläin- ja kasvitieteen opinnot Helsingin yliopistossa mutta jätti opintonsa kesken ensimmäisen vuoden jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pentti-linkola/48373/ | Nimeke = Pentti Linkola. | Julkaisija = Kaleva | Ajankohta = 7.12.2007 | Viitattu = 4.9.2015}}</ref> Opinnot keskeytyivät Linkolan mukaan siksi, että hän on ulkoilmaihminen eikä kykene sisätyöhön.<ref name="elavaarkisto">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pentti_linkolalle_terrorismi_on_iloinen_asia_18151.html#media=18153 | Nimeke = Pentti Linkolalle terrorismi on iloinen asia. | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yle | Selite = Persona non grata -ohjelma 26.3.2004, n. 8 minuutin kohdalla | Viitattu = 3.6.2014}}</ref> Vuosina 1952–1959 Linkola toimi vapaana luonnontutkijana. Ammattikalastajaksi hän ryhtyi vuonna 1959 ja kalasti sekä merellä että järvillä, vuodesta 1978 [[Vanajavesi|Vanajavedellä]]. Hän asui [[Sääksmäki|Sääksmäen]] [[Ritvala]]ssa.<ref name=vkoski>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-kokoelmat/kotiseutuaineisto/kirjallista_elamaa_valkeakoskella_ja_saaksmaella/hakemisto/linkola__pentti/ | Nimeke = Linkola, Pentti. | Julkaisija = Valkeakosken kaupunki | Viitattu = 2.9.2015}}</ref>
 
Linkola oli naimisissa vuosina 1961–1975 Aliisa o.s. Lummeksen kanssa, ja hänellä on avioliitosta vuosina 1961 ja 1963 syntyneet tyttäret.<ref name=kb/> Linkolan mukaan hänen avioliittonsa päättyi kalan hinnan laskettua ja perheen toimeentulon heikennyttyä. Ammattikalastus kävi entistä raskaammaksi, mutta Linkola halusi siitä huolimatta jatkaa ammattikalastajana. Hänen vaimonsa puolestaan ei halunnut, ja he erosivat.<ref name="elavaarkisto"/> Vuodesta 1995 lähtien Linkola kalasti vain talvisin jäiden kantaessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Eero | Nimeke=Linkolan soutajan päiväkirja | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Sammakko | Vuosi=2006 | Isbn = 952-483-025-6}} {{lähde tarkemmin|Sivu(t)?}}</ref> Hän sairastui ykköstyypin [[diabetes|diabetekseen]] 64-vuotiaana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/2014/12/11/pentti-linkola-kuusikymppisena-ykkostyypin-diabeetikoksi/ | Nimeke = Pentti Linkola – kuusikymppisenä ykköstyypin diabeetikoksi | Tekijä = Elo, Timo | Selite = julkaistu Diabetes-lehdessä 5/2013 | Julkaisija = Diabetesliitto | Ajankohta = 11.12.2014 | Viitattu = 7.12.2018}}</ref> Linkola on kertonutkertoi joutuneensa käyttämään mielialalääkkeitä vaikean kliinisen depression hoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/sunnuntai/a1354341828724 | Nimeke = Pentti Linkolan vuosisata. | Tekijä = Konttinen, Jussi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2.12.2012 | Viitattu = 5.1.2016}}</ref>
 
==Julkaisut==
Linkolan ensimmäinen poliittinen julkaisu oli [[Pamfletti|omakustannepamfletti]] ''Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan'' (1960), jossa hän otti voimakkaasti [[Rauhanaate|pasifistisen]] kannan ja kehotti [[Aseistakieltäytyjä|aseistakieltäytymiseen]], vaikka olikin itse käynyt armeijan ja on arvoltaan [[alikersantti]].
 
Linkola on yksi Suomen lintutieteen pioneereista. Hänen ensimmäinen ornitologinen julkaisunsa on yhdessä [[Olavi Hildén]]in kanssa koottu ''Suuri Lintukirja'' (1955). Linkola oli myös yksi 1960-luvulla ilmestyneen laajan ''Pohjolan linnut värikuvin'' -teoksen kirjoittajista. Lintuja hän on tutkinuttutki pitkään: hän on muun muassa rengastanutrengasti lintuja yli 60 vuotta ja vuonna 1974 [[Luonnontieteellinen keskusmuseo|Luonnontieteellisen keskusmuseon]] alaisuudessa toimivan [[Rengastustoimisto]]n rengastajatoimikunta palkitsi hänet vuoden rengastajana.<ref>''Suomen rengastusatlas I", s. 44.</ref>
 
Esseekokoelma ''Unelmat paremmasta maailmasta'' (1971) oli Linkolan ensimmäinen kirjan muotoon koottu kannanotto luonnonsuojelun puolesta. Kokoelma, samoin kuten vuonna 1979 ilmestynyt ''Toisinajattelijan päiväkirjasta'', koostuu pääasiassa lehtiartikkeleista ja puheista. Tästä teoksesta Linkola sai vuonna 1983 [[Eino Leinon palkinto|Eino Leinon palkinnon]]. Vuonna 1989 Linkola julkaisi kirjan ''Johdatus 1990-luvun ajatteluun'', josta hänelle myönnettiin [[Lauri Jäntin säätiö|Lauri Jäntin palkinto]] vuonna 1990<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.laurijantinsaatio.fi/palkitut/2008/4/11/palkitut-19852016 | Nimeke = Palkitut 1985 - 2018| Tekijä = Lauri Jäntin säätiö| Viitattu = 9.9.2018}}</ref> ja vuonna 2004 kirjan ''Voisiko elämä voittaa''. Myös nämä kirjat on koottu hänen lehtikirjoituksistaan, joista useimmat oli vuosien kuluessa julkaistu ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]]''.
Linkolan ajattelun pääasiallinen lähtökohta on hänen huolensa maapallon ekologisesta tilasta. Hänen mukaansa elämän säilyminen maapallolla edellyttää paluuta [[maatalousyhteiskunta]]an ja [[Omavaraistalous|luontaistalouteen]] sekä ihmisten määrän jyrkkää vähentämistä. Elämän ensisijaisena vihollisena Linkola näkee [[Liikakansoitus|väestöräjähdyksen]] ja toissijaisena henkeä kohden kasvavan luonnon kuormituksen.<ref>''Voisiko elämä voittaa'', s. 255.</ref>
 
Ajattelussaan Linkola vaatii ihmistä palaamaan kapeampaan ekologiseen lokeroon siirtymällä takaisin matalampaan [[elintaso]]on sekä hylkäämällä modernin tekniikan. [[Väestönkasvu]] on Linkolan mielestä suurin uhka elämän jatkumiselle, ja hän onkinkertoi toistuvasti kertonut kannattavansa pidäkkeettömästi muun muassa [[terrorismi]]a [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|syyskuun 11. päivän terrori-iskuista]] [[Theodore Kaczynski|Unabomberiin]].<ref>''Voisiko elämä voittaa'', s. 352.</ref> Hän myös hyväksyisi suurkaupunkien vesijohtoverkkojen myrkyttämisen ja tautiepidemiat.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Tuomiop%C3%A4iv%C3%A4n%20kalastaja%20Pentti%20Linkola | Julkaisu = Elävä arkisto | Nimeke = Tuomiopäivän kalastaja Pentti Linkola. | Julkaisija = Yleisradio | Tekijä=Aunila, Seija | Ajankohta = 19.1.2007 | Viitattu = 4.6.2014 }}</ref>
 
Vihreän liikkeen alkuaikoina Linkola oli mukana muun muassa [[Koijärvi-liike|Koijärven protestissa]]. Pian vihreisiin liian radikaaliksi osoittautunut Linkola kuitenkin erkani liikkeestä, eikä ollut enää mukana, kun [[Vihreä liitto]] puolueena perustettiin. Suoraan toimintaan Linkola on osallistunut myöhemminkin.{{Lähde}}
Linkolan mukaan [[demokratia]] on ”kuoleman [[uskonto]]”,<ref>''Voisiko elämä voittaa'', s. 362.</ref> koska on kohtuutonta vaatia tavalliselta kansalta, että se osaisi toimia oikein.<ref name="roos">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20040603174622/http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/linkola.htm | Nimeke = Linkolan ekonatsismi. | Tekijä = Roos, J. P. | Julkaisija = Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta | Viitattu = 6.6.2008}}</ref> Hänen ajattelussaan onkin esiintynyt paljon vanhan ajan [[eliitti]]ä ihannoivia ja keskivertokansalaisia (”roskaväkeä”) arvostelevia piirteitä, erityisesti Väinö Linnan päivillä vuonna 2000 pidetyssä puheessa, joka on julkaistu hänen kirjassaan ''Voisiko elämä voittaa'', sekä hänen artikkelissaan ''Hiidenkiven'' numerossa 1/2001. [[J. P. Roos]] on katsonut Linkolan edustavan ajattelussaan [[ekofasismi]]a.<ref name="roos"/> Jera ja Jyri Hännisen kirjan ''[[Tuhansien aatteiden maa]]'' mukaan ”Linkola on ehkä ainoa avoimesti [[fasismi]]a ja [[diktatuuri]]a kannattava julkisuuden henkilö Suomessa”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hänninen, Jera – Hänninen, Jyri | Nimeke = Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelua nyky-Suomessa | Vuosi = 2010| Luku = | Sivu = 247| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Johnny Kniga| Isbn = 978-951-0-36072-9 }}</ref>
 
Linkola on kirjoittanut myös, että korkealla aineellisella elintasolla ihminen paitsi tuhoaa luontoa myös rääkkää itseään henkisesti.<ref>''Johdatus 1990-luvun ajatteluun'', s. 183–184.</ref> Tämän perusteella hän on kritisoinut muun muassa nykyaikaista [[koulutus]]ta. Hänen mielestään nykyinen koulutusputki on ylipitkä.<ref>''Toisinajattelijan päiväkirjasta'', s. 89.</ref> [[Aikuiskoulutus]]ta Linkola vastustaavastusti vielä enemmän, sillä hänen mielestään ihmisen ei pitäisi olla pakotettu opiskelemaan uutta nuoruutensa jälkeen, ohitettuaan luonnollisen oppimisikänsä.<ref>''Toisinajattelijan päiväkirjasta'', s. 98–99.</ref> Teoksessaan ''Voisiko elämä voittaa'' Linkola kirjoittaa, että koululaitosta pitäisi vaalia yhteiskunnan silmäteränä mutta että opetuksen sisältöä pitäisi muuttaa nykyisestä.<ref>''Voisiko elämä voittaa'', s. 394–395.</ref>
 
Linkola erosi kirkosta nuorena mutta liittyi takaisin siihen 2010-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/pentti-linkolan-linja-pitaa-edelleen/1882820 | Nimeke = Pentti Linkolan linja pitää edelleen. | Tekijä = Korpijoki, Heljä | Julkaisija = Keskisuomalainen | Viitattu = 31.8.2015}}</ref>
16 320

muokkausta