Ero sivun ”Laplacen demoni” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kuva on tarpeettoman leveä
hieman laajennettu
Rivi 3:
'''Laplacen demoni''' on ranskalaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän [[Pierre Laplace|Pierre Simon de Laplacen]] (1749–1827) kuvailema hypoteettinen olento, johon hän kiteytti [[Mekanismi (filosofia)|mekanistisen]] luonnonfilosofian maailmankuvan. Mekaniikan mukaan maailmaa voitiin tarkastella jättiläismäisenä, ehdottoman lainalaisena kellokoneistona, jonka kaikkien osasten tarkat paikat ja nopeudet voitiin täsmällisesti tietää ja määritellä.
 
Teoksessaan "Taivaan mekaniikka" ({{k-fr|Mécanique céleste}}) hän luonnehti mekaanis-[[determinismi|determinististä]] maailmankuvaansa näin:
Laplacen demoni pystyisi ennustamaan tulevaisuuden yhtä hyvin kuin kertoa menneisyydenkin, jos se tuntisi [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]] vaikuttavat voimat ja kappaleiden sijainnin tietyllä ajanhetkellä.
{{lainaus|Jos älylle, joka pystyy hallitsemaan kaikkia luonnossa vaikuttavia voimia ja joka on niin suuri, että se voi analysoida kaiken, annettaisiin tiedot maailmankaikkeuden suurimpien kappaleiden liikkeistä ja keveimpien atomien käyttäytymisestä, se järjestäisi ne yhdeksi liikelaiksi; mikään ei olisi epävarmaa, niin tulevaisuus kuin menneisyyskin olisivat nykyisyyttä sen silmien edessä.<ref name=Bergamini>{{kirjaviite | Tekijä = David Bergamini| Nimeke = Lukujen maailma | Sivu = 127 | Julkaisija = Sanomapaino | Kirjasarja = Life-tietokirjat | Suomentaja = Pertti Jotuni | Vuosi = 1972}}</ref>}}
 
Tällainen kuviteltu olento, Laplacen demoni, pystyisi siis ennustamaan tulevaisuuden yhtä hyvin kuin kertoa menneisyydenkin, jos se tuntisi kaikki [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]] vaikuttavat voimat ja kappaleiden sijainnin tietyllä ajanhetkellä.
Tämä maailmankuva on etenkin [[Determinismi|deterministien]] omaksuma, toisaalta esimerkiksi [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]] kritisoi näkemystä.
 
Myöhemmin tutkijat ovat kuitenkin päätyneet käsitykseen, ettei Laplacen kuvitelma ole toteutettavissa. Ensinnäkin maailmankaikkeuden tavaton suuruus ja atomien tavaton pienuus tekevät käytännössä mahdottomaksi mitata kaikkien kappaleiden ja hiukkasten sijainnit ja liikkeet niin tarkoin, ettei epävarmuustekijöitä jäisi. Vaikka se olisi mahdollista, laskut eivät päättyisi koskaan.<ref name=Bergamini /> Lisäksi [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaaninen]] [[Heisenbergin epätarkkuusperiaate]] ja siihen liittyvä [[Max Born]]in todennäköisyystulkinta viittaavat siihen, ettei Laplacen deterministinen maailmankuva ole periaatteessakaan oikea, vaan hiukkastason tapahtumissa esiintyy aitoa satunnaisuutta.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pekka Tuominen, Pekka Norlamo | Nimeke = Todennäköisyyslaskenta, osa 1 | Sivu = 10 | Luku = Todennäköisyyskäsitteen tulkinnasta | Julkaisija = Limes ry | Vuosi = 1978 | Tunniste = ISBN 951-745-023-0}}</ref>
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
==Katso myös==