Ero sivun ”Katri Linna” versioiden välillä

'''Katri Sinikka Maaria Linna''' (s. [[27. elokuuta]] [[1960]] [[Tampere]]) on [[Ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalainen]] juristi ja pitkän linjan [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksien]] puolustaja. Elokuusta 2019 alkaen hän on työskennellyt [[Yhdenvertaisuusvaltuutettu|yhdenvertaisuusvaltuutetun]] toimistossa Suomessa.<ref name="syrjintä">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.syrjinta.fi/-/katri-linna-on-yhdenvertaisuusvaltuutetun-toimiston-uusin-tyontekija | Nimeke = Katri Linna on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston uusin työntekijä | Julkaisija = Yhdenvertaisuusvaltuutettu | Ajankohta = 20.8.2019 | Viitattu = 27.2.2020 |kieli= {{fi}} ja {{sv}}}}</ref> Ennen sitä Linna toimi mm.muun muassa ''senior legal advisoradvisorina''ina Civil Rights Defendersissä (CRD, kansainvälinen Ruotsista käsin toimiva ihmisoikeusjärjestö), VTammattiliittojen aluekonttoripäällikkönä jalakimiehenä, tarkkailijana [[ETYJ]]:n Ukrainan missiossa, sekä yhdenvertaisuus- ja syrjintävaltuutettuina Ruotsissa.<ref name="syrjintä"/> Linna on lisäksi tehnyt pitkän uran [[työoikeus]]juristina.

Katri Linna on syntynyt [[Tampere]]ellaTampereella [[27. elokuuta]] [[1960]].<ref name="lakimiesuutiset-2014">{{Verkkoviite | Osoite = https://lakimiesuutiset.fi/tiukan-linjan-humaanijuristi/ | Nimeke = Tiukan linjan humaanijuristi | Julkaisu = Lakimiesuutiset| Ajankohta = 7.1.2014 | Viitattu = 27.2.2020 }}</ref> Hänen vanhempansa olivat Sinikka Linna (os. Turtonen), sekä kansanedustaja [[Antti Linna]]. Koulua hän kävi alussa Tampereella ja sitten Helsingissä. Vuonna 1978<!--tämä vuosi on väärä lakimiesuutisissa--> hän suoritti ylioppilastutkinnon [[Lauttasaaren yhteiskoulu]]stassa.

Heti koulun jälkeen hän lähti puoleksi vuodeksi töihin Ruotsiin<!--Uppsalaan vai jonnekin muualle?-->, jotta hän oppisi ruotsia paremmin ja tienaisisais rahaa [[Interrail]]ia varten.<ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="porträtt">{{Verkkoviite | Osoite = https://tidningengrundskolan.se/portratt-katri-linna/ | Nimeke = Porträtt: Katri Linna | Tekijä = Sandström, Anna-Karin | Julkaisu = Tidningen Grundskola | Ajankohta = 8.11.2010 |Lainaus=Till Sverige kom hon som 18-åring för att tjäna lite pengar inför den planerade tågluffen och för att lära sig svenska. | Viitattu = 27.2.2020 |kieli= {{sv}}}}</ref> Pian hän kuitenkin päätti jatkaa opiskelua. Alussa hän opiskeli [[ruotsin kieli|ruotsia]] ja taloustieteitä [[Uppsalan yliopisto]]ssa, mutta vaihtoi sitten pääaineensa oikeustieteeseen.<ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="hesari-2000004535959">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004535959.html | Nimeke = Kieltä ei voi kieltää | Tekijä = Manninen, Mari | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 23.12.2007| Viitattu = 27.2.2020 }}</ref><ref name="hesari-2000004553966">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004553966.html | Nimeke = Suomi johtaa Ruotsia| Tekijä = Manninen, Mari | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 9.3.2008 | Viitattu = 27.2.2020 }}</ref>

Vuonna 1986 Linna valmistui oikeustieteen kandidaattina ({{k-sv|jur.kand.}}) Uppsalan yliopistosta.<ref name="hesari-2000004584503">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004584503.html| Nimeke = Ruotsin uusi syrjintävaltuutettu Katri Linna| Tekijä = Niemeläinen, Jussi| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 18.7.2008| Viitattu = 27.2.2020 }}</ref><ref name="lakimiesuutiset-2014"/> Sitä seuranneen [[auskultointi|auskultoinnin]] ohella hän suoritti loppuun taloustieteen opiskelut ({{k-sv|grundläggande ekonomiutbildning}}) samassa yliopistossa.<ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="expressen-L0lXEP"/> Kymmenisen vuotta myöhemmin hän suoritti [[Leicesterin yliopisto]]ssa maisterin tutkinnon Euroopan Unionin oikeudesta ({{k-en|L.L.M in European management and Employment Law}}).<ref name="expressen-L0lXEP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.expressen.se/nyheter/katri-linna-blir-ny-super-do/ | Nimeke = Katri Linna blir ny super-DO | Julkaisu = Expressen | Ajankohta = 17.7.2008 | Viitattu = 2.3.2020 | Kieli={{sv}}}}</ref> Näiden lisäksi Linna on opiskellut [[Venäjän kieli|venäjää]] ja, Venäjän sekäja Ukrainan historiaa, kulttuuria ja nykypäivänsekä politiikkaanykypolitiikkaa.

Uransa alkuvaiheilla Linna työskenteli pankissa, kunnes aloitti auskultoinnin [[Västeråsin käräjäoikeus|Västeråsin käräjäoikeudessä]]käräjäoikeudessa ({{k-sv|Västerås tingsrätt}}).<ref name="lakimiesuutiset-2014"/> Auskultoinnin jälkeen vuonna 1990 hän siirtyi juristin työtehtäviin asianajotoimistossa (Allmänna advokatbyrån Västeråsissa).<ref name="lakimiesuutiset-2014"/> Vuosina 1992&ndash;1999 Linna toimi ammattijärjestöjen [[Landsorganisationen i Sverige|LO:n]] ja TCO:n liittojuristina,<ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="sisuradio-2198906">{{Verkkoviite | Osoite = https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=2198906 | Nimeke = Linnasta syrjintäviranomaisen pääjohtaja | Julkaisu = Sisuradio | Ajankohta = 17.7.2008 | Viitattu = 2.3.2020}}</ref> josta hän siirtyi vuonna 1999 Ruotsin vähemmistövaltuutetun toimiston kansliapäälliköksi ja apulaisvaltuutetuksi.<ref name="lakimiesuutiset-2014"/> Linna palasi työoikeuden pariin vuonna 2003, jolloin hän oli pääjuristina toimihenkilöjärjestöissä Htf ja Sif ({{k-sv|Svenska industritjänstemannaförbundet}}).<ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="ab-L0lXEP">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aftonbladet.se/relationer/a/L0lXEP/kvinnor-sparkas-byts-ut-mot-man| Nimeke = Kvinnor sparkas - byts ut mot män | Tekijä = Mårtensson, Mary| Julkaisu = Aftonbladet | Ajankohta = 29.3.2004 | Viitattu = 2.3.2020 | Kieli={{sv}}}}</ref>

Siitä Linna siirtyi yhä työssään enemmän yhdenvertaisuustehtäviin. Kuten hän totesi ''Helsingin Sanomien'' artikkelissa vuonna 2007: "Maahanmuuttajana tunnen selkärangassani, mistä syrjinnässä on kyse. Se auttaa päättämään, mitä pitää tehdä."<ref name="hesari-2000004535959"/> Linna toimi Ruotsin yhdenvertaisuusvaltuutettuna ja sen edeltäjänä vähemmistövaltuutettuna vuosina 2005&ndash;2011.<ref name="hesari-2000004584503"/><ref name="syrjintä" /><ref name="lakimiesuutiset-2014"/><ref name="hesari-2000004535959"/><ref name="hesari-2000004553966"/> Linna on vaikuttanut lukuisissa Ruotsin yhdenvertaisuus- ja vähemmistölainsäädäntöä koskevissa selvityksissä.<ref name="hesari-2000004773145">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004773145.html | Nimeke = Opiskelija saa Ruotsissa käyttää peittävää niqab-kasvohuntua| Tekijä = Kauhanen, Anna-Liina | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 2.12.2010 | Viitattu = 27.2.2020 }}</ref> Sen lisäksi hän on luennoinut yliopistossa ihmisoikeuksista ja syrjinnästä. Linna on myös työskennellyt ETYJ:n Ukrainan missiossa sekä Civil Rights Defenders -nimisessä ihmisoikeusjärjestössä.<ref name="syrjintä"/> Järjestön toimintaan liittyykuuluu ihmisoikeuksien edistäminen ja ihmisoikeusaktivistien tukeminen maailmanlaajuisesti.

Elokuussa 2019 Linna palasi synnyinmaahansa Suomeen. Suomessa Linna on jatkanut pitkäjänteistä työtään yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta ylitarkastajan tehtävässä Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.<ref name="syrjintä"/> Julkisuudessa näkyneet työtehtävät ovat koskeneet mm.muun muassa romanien syrjintää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006365448.html|nimeke=Romanien syrjintä on yleistä Suomen kaupoissa, sanoo ylitarkastaja – ”On tyypillistä, että sitä ei edes yritetä peitellä”|tekijä=Juho Jokinen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-01-07|julkaisija=|viitattu=2020-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006396647.html|nimeke=Viranomainen: Lempäälän Ideaparkin vaatekauppa syrji romaneja, asiakkaat saaneet jo rahallisen korvauksen|tekijä=Anne Viljamaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-02-05|julkaisija=|viitattu=2020-03-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>