Ero sivun ”Turun kaasukello” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Uusi käyttö: lämpöakku: Toisto poistettu. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Uusi käyttö: lämpöakku: Typo. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 77:
==Uusi käyttö: lämpöakku==
[[Turku Energia]] oli selvittänyt mahdollisuutta käyttää kaasukelloa [[Kaukolämpöakku|lämpöakun]] sijoituspaikkana ja teki virallisen ehdotuksen asiasta syksyllä 2001. Koska rakennuksessa ei oleskelisi säännöllisesti ihmisiä, eivät PAH-yhdisteetkään enää olleet ongelmaksi. Kaupunki teki yhtiön kanssa sopimuksen kaasukellon maa-alueesta<ref name="kupila53"/> ja kaasukello siirtyi uudelle omistajalle 1 euron kauppahinnalla.<ref>Kupila, 2006, s. 54.</ref> Lämpöakun suunnittelu alkoi vuonna 2002 ja sen rakennus- ja muutostyöt tehtiin vuosina 2002–2003. Kaasukellon muutokset suunnitteli arkkitehti Heimo Paukkunen. Sisäpuolella rakennuksen tiiliseinät on kalkkimaalattu valkoisiksi, kaasukelloon on rakennettu portaita ja hissi. Sisällä on 6 000 m<sup>3</sup> lämpöakun lisäksi sen
Lämpöakku varastoi 300 [[wattitunti|megawattituntia]] lämpöä, määrä vastaa 10 omakotitalon vuotuista energiatarvetta.<ref name="kupila56"/> Siihen varastoidaan [[kaukolämpö]]verkostosta [[biopolttoaine]]illa ja [[kivihiili|hiilellä]] tuotettua lämpöä aina, kun sitä on saatavilla enemmän kuin mitä kulutus vaatii. Kun lämmönkulutuksessa on kulutuspiikki, lämpöakusta puretaan energiaa, joka muutoin jouduttaisiin tuottamaan öljyllä toimivilla [[Lämpölaitos|lämpökeskuksilla]]. Turku Energian mukaan lämmityskaudella akkua puretaan ja varataan lähes joka päivä.<ref name="kupila53"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkuenergia.fi/tietoa-meista/ymparisto/energiantuotanto-ja-alkupera/uusiutuvat-energialahteet/ | Nimeke = Tavoitteena lisätä uusiutuvan energian osuutta kaukolämmön kokonaishankinnasta 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä| Julkaisija = Turku Energia | Viitattu = 29.4.2014 }}</ref>
|